Lammi Kellari, vko 4: Amerikan matkailua ja Kellarin nostoa kotiSuomessa

Lammi Kellari, vko 4, 17.4.2017 – 23.4.2017 : Amerikan matkailua ja Kellarin nostoa kotiSuomessa

Edellisessä kirjoituksessa kerroimme Lammi Kellarin kolmannesta rakennusviikosta, jonka aikana teimme normaalin latomisen lisäksi mm. sisätäytön sekä siihen liittyviä LVISA suojaputkitukisa.

Neljännellä viikolla olin suuriman osan (pääsiäismaanantai -> lauantai) työreissulla Amerikassa. Ehkäpä nyt siitäkin sitten pari kuvaa =)

Sillä aikaa kuin itse "lomailin" työmatkalla Californiassa, tapahtui tontilla taas paljon.  Töissä oli sekä oma, että vaimon suku - kiitokset kaikille osallistujille. Tontilla tehtiin telineitä sekä nostettiin ansiokkaasti seiniä ylöspäin. Lisäksi tehtiin ainakin yksi valu.

Viikon lopputuloksena oli se, että kaikki seinät olivat käytännössä loppukorkeudessa, lukuunottamatta muutamaa pikkuvaraston harkkoa - sekä talon väliseiniä.

Osana onteloihin valmistautumista aloimme asetella myös parvekkeen ja terassin alle tulevia Lammi-tassuja paikalleen. Näiden valamisen valmistelu olikin mielenkiintoinen ja myöhäksi jäänyt laser-harjoitus, josta kuvia lisää alla olevan lisäksi seuraavassa kirjoituksessa.

Tämä vajaa pääsiäisen jälkeinen viikko meni siis vilkkaasti. Tontilla tapahtui paljon - ja tämän jälkeen viidennellä viikolla jäljellä olikin onteloiden nosto sekä siihen liittyvät valmistelutyöt - sekä loppujen harkkojen latominen.

Lammi Kellari, vko 3: Sisätäytöt ja loppukorkeus häämöttää

Lammi Kellari, vko 3, 10.4.2017 – 16.4.2017: Sisätäytöt ja loppukorkeus häämöttää

Edellisessä kirjoituksissa kerrottiin Lammi Kellarin toisesta rakennusviikosta, johon ajoittui ensimmäinen valu, seinien latomista sekä sisätäyttöön valmistautumista.

Viikon aluksi viimeistelimme LVISA suojaputkituksia, joiden kautta taloon saadaan sähkö, data, viemäri, vesi ja ilmanvaihto. Sähkön ja veden osalta putkitukset piti hoitaa niin, että talon kautta tarvittavat suojaputkitukset saadaan johdettua myös muihin varastoihin. Yksi viimeisimmistä tehtävistä putkista oli Radon-putki, joka näkyy alla olevista putkista valkeana.

Kun putket oli saatu paikalleen, niin oli vuorossa sisätäyttöjen tekeminen. Koska meillä talon ympäristö on haateellinen (suuret korkeuserot ja kellariratkaisu - rinnetontti), niin emme edes yrittäneet tehdä sisätäyttöä kaivinkoneella. Maaurakoitsijamme Antti Patakangas tyytyikin hommaamaan meille maat, jotka siirrettiin tontille E. Metsärannan Lokomo - nosturilla. 

E. Metsärannan Loko nosturissa roikkui siis kauha, joka hydrauliohjauksella pystyy kauhomaan kyytiinsä noin kuution sepeliä. Tämä sepeli voidaan sitten tiputtaa tai ällistyttävän tarkasti ripotella oikeaan paikkaan talossa. E. Metsärannan Lokomo-nosturin kameratekniikan avulla Erkki pystyy nostamaan lavoja, maata tai mitä tahansa myös täysin pimeään paikkaan, jonne nosturin kopista ei ole näköyhteyttä. 

Samaan aikaan kun Erkki siirteli maata nosturilla talon sisälle, toimimme minä ja Isäni lapiomiehinä, ja levittelimme maata silmämääräisesti oikean määrän eri kohtiin. Perässä tuli appiukko, joka lätkäsi maan tasaiseksi ja huuteli tarvittaessa lisäämään tai poistamaan maata. Silmämääräinen korko saatiin haettua todella lähelle lopullista käyttäen apuna Radon-kaistaa sekä sen alla olevia harkkosaumoja. Tässä vaiheessa meillä ei ollut käytössä laseria - vaan näin tarkka pohjan teko jätettiin sitten styroxien laittoon. Tällöin totesimme, että sisätäyttöjen korot olivat osuneet erittäin hyvin paikalleen - joten silmämääräinen menetelmämme oli tässä tapauksessa hyvin toimiva.

Käytännössä Erkki MEtsärannan ammattitaito sekä kameroilla varustettu nosturi mahdollisti sen, että kaikki täytöt saatiin tehtyä todella tarkasti -ja koko talo oli täytetty kahden lapiomiehen sekä yhden lätkääjän voimin mutamassa tunnissa.

Työn lopputuloksena syntyi oikeaan korkoon täytetty, tasoitettu ja tiivistetty pohja, jonka päälle on hyvä alkaa rakentaa lattiaa.

Tasoitetun pohjan päälle seuraavana operaationa Metsäranta nosti pohjalle lisää harkkolavoja, joiden avulla latomista saataisiin taas nopeasti jatkumaan. Myös lavojen nostelu onnistui nopeasti, eikä koko hommassa mennyt kuin muutama tunti. Samalla teimme korotuksia styrox-paaleilla tehtyihin telineisiin, joiden päältä pystyimme jatkamaan latomista myös ulkopuolelta.

Loppuviikko kuluikin sitten rattoisasti kiviä latoessa. Etenemä alkoi olla jo ihan mallikasta, vaikka koko ajan nousevat seinät aheuttivatkin sen, että harkkoja piti alkaa ensin siirtää ja nostaa tellingeille, ennen kuin ne pystyttin asettamaan ja latomaan seinälle.

Latomisen välissä myös Suomen kevät näytti parhaat puolensa - ja välillä sai pukeutua vuodenaikaan nähden hyvinkin lämpimästi..

Siitäkin huolimatta homma edistyi ja tukimuurit alkoivat päätyä lopulliseen korkoonsa =)

Yhteenvetona voidaan todeta, että viikko oli tehokas. Harkkojen latomisen alkoi tässä vaiheessa osata ja hyvin - eikä seinän korkeus muodostunut kynnyskysymykseksi. Putkien veto sekä sisätäyttö saatiin hoidettua ihmeen tehokkaasti - ja avaimena tässäkin oli erinomainen yhteistyökumppani Nostopalvelu E. Metsäranta!

Seuraavassa kirjoituksessa kerromme lyhyesti neljännestä Lammi Kellarin rakennusviikosta, jolloin olin itse työmatkailemassa Ameriikassa.

Lammi Kellari, vko 2: Seinät nousee, putkituksia ja ensimmäinen valu

Lammi Kellari, vko 2, 3.4.2017 – 9.4.2017: Seinät nousee, putkituksia ja ensimmäinen valu

Kellarinrakennuksen osalta blogissa on aiemmin kirjoitettuanturoiden tekemisestä sekä ensimmäisten harkkojen ladonnasta. Tässä kirjoituksessa käsitellään kellarin rakennuksen toista viikkoa, jonka aikana agendalla oli mm. ladontaa, ensimmäinen valu sekä putkituksia.

Toisella viikolla kellarin seinien nosto – eli ladonta – sujui jo melko nopealla tempolla. Korkojen ja seinien nousujen/laskujen kanssa oli vielä jonkin verran jumppaa, joka johtui ymmärtämättömyydestä ensimmäisen varvin korkoja mitattaessa. Lopputuloksena syntyi kuitenkin suoraa ja ns. passissa olevaa seinää – ja pitkien päivien takia myös edistymä oli melko nopeaa.

Yksi hitaampi varvi ladonnassa oli radon-kaistan asennus. Radon kaistan tehtävä on estää radon kaasun nouseminen ylös lattiavalun ja seinän välistä. Laatan alle jäävä radon kaasu ohjataan talon lattian alle maapohjaan upotettuun radon(salaoja)putkeen, jota pitkin se voidaan imeä talon katolta ulkoilmaan. Radon kaistan asennuksessa tärkää on katsoa, että kaistan yksipussinen osa jää harkon sisään (n. 100mm) ja loppu kaistasta jää harkkoseinän siäpuolelle. Kaista asennetaan siten, että talon sisäpuolelle jäävän kaistan kaksi pykälä tulevat ylöspäin. Kun tähän myöhemmin laitetaan lattiaeristeet (esim. EPS levy), jää kaista tämän levyn päälle – ja siten lattiavalun sisään.

Radon kaistan asentamista helpottaa se, että kaistan asettelee valmiiksi paikalleen kulmaharkkojen sekä väliaikaisten tukien (esim. pino harkkoja) päällekäin oikealle paikalleen. Tämän jälkeen seinän voi latoa melko normaalisti – välillä vain tarkisten, että kaistaa on sopivasti harkkojen välissä / ulkopuolella.

Toisella viikolla sattui myös kellarivaiheen ainoa tapaturma tai haaveri. Osallisena tapahtumassa olin vain minä. Tässä vaiheessa käytin korokkeena lankkua, joka oli kahden styrox-paalin välissä. Telinkejä tottumattomana käyttäjänä astuin lankulta vahingossa pois, kompastuin ja kaaduin talon pohjalle siten, että pää osui harkkolavaan. Kaatuminen oli sen verran hallittu, että hommasta selvisi yhdellä tikillä – mutta tietysti ainekset pahempaankin oli. Tämän takia jatkossa käytimme useampaa lankkua hyvin tuettujen styrox paalien päällä eikä tapaturmia enää sattunut.

Toisen viikon kohokohta oli ehdottomasti ensimmäinen seinävalu. Valuissa sekä muutenkin käännekohdissa meitä oli projektissa auttamassa jo aiemmin mainittu Seppo Yliaho sekä hänen kaverinaan toinen kokenut konkari Jani Mäenpää. Sepon tavoin myös Janilla on harkkorakentamisesta paljon kokemusta. Kokemus myös näkyi – ja Janin osaaminen oli korkealuokkaista ja meidän auttaminen sekä opettaminen luonnistui erinomaisesti. Voin hyvin suositella myös Jania kaikille harkkorakentajille!

Sepon ja Janin esimerkin voimin ladotut harkot valettiin Vammalan Betonin pumpulla ja sementillä. Vammalan Betoni eroaa monesta muusta betonitarjoajasta siten, että tarpeeksi suuriin (yli 10m3) valuihin pumpun saa käyttöönsä kiinteällä kuutiohinnalla. Hinta n kilpailukykyinen ja siksi käytimmekin Vammalan Betonia koko kellarirakennnuksen ajan. Mitään ongelmia ei ollut, toiminta oli aina todella nopeaa ja hommat saatiin hoidettua mallikkaasti. Vammalan Betonia voi siis suositella lämpimästi kaikille!

Ennen harkkojen valua tärkein toimenpide on valettavien seinien kastelu. Kastelu aiheuttaa sen, ettei kuiva betoniharkko ime heti siinä kosketuksissa olevasta betonista vettä pois. Jos näin tapahtuisi, betoni kuivuisi liian nopeasti ja siitä tulisi haurasta. Kastelu on melko aikaavievää ja vettä menee paljon. Tätä varten kannattaakin varata hyvä ja toimiva letku, sekä suutin, jolla vesisuihku on helppo suunnata myös hiukan kauemmas.

Harkkojen valussa on myös monta eri koulukuntaa. Meidän timpureiden koulukunta tekee valun tehokkaasti ja nopeasti. Kääntöpuolena on se, että betonia roiskuu ja valuu seinien sisä- ja ulkopinnoille paljon, jolloin sitä joudutaan myös vedellä ja letkulla pesemään tunteja valutapahtuman jälkeen. Naapureiden tonteilla on saanut todistaa täysin erilaista lähestymistä, jossa pumppuauto viipyy tontilla kertaluokkia pidempään – mutta valu tehdään rauhallisesti, hitaasti ja erittäin tarkasti. Tällöin seinät pysyvät puhtaampina, pesua ei tarvitse tehdä ja vastaavasti betonia kuluu vähemmän. Varsinkin jos betonipumpusta joutuu maksamaan erikseen, on tämä vaihtoehto kuitenkin kalliimpi.

Loppujen lopuksi tämä seinävalu – sekä kaikki tulevatkin seinävalut sujuivat hyvin. Seinien kastelu- ja pesuaikaa tuli varmasti yhteensä useita kokonaisia päiviä valuissa yhteensä – mutta kaikki seinät kestivät ja täyttyivät nopeallakin valutavalla. Myöhemmin kerromme juotos- ja muottivalusta, jossa sitten nopeasta valutyylistä olikin hiukan harmia.

Valuen jälkeen viikon loppuosa meni sisätäyttöjä valmistellessa. Kun pesut oli tehty, piti kaikki anturoiden ali tuodut putket jatkaa oikeille paikoilleen tekniseen tilaan, jotta ne saataisiin sisätäyttöjenkin jälkeen ylös ja ulos maasta oikeassa paikassa. Tätä varten tehtiin puusta ns. jigi, johon kaikki putket sidottiin Myöhemmn katsoen tämä oli hyvä idea – mutta pois ottaminen hiukan haastavaa, koska pystypuut jäivät melko syvälle ;)

Yhteenvetona voidaan todeta, että toisella kellarinrakennusviikolla työ oli jo tehokasta -ja valuista sekä sisätäyttöjen valmistelusta selvittiin hyvin. Päivät venyivät paikoin pitkiksi, joka alkoi näkymään väsymyksenä jo heti toisen viikon aikana.

Tästä pääset seuraavaan kellarikirjoitukseen, joka käsittelee viikon 3 aikana tehtyä sisätäyttöä sekä seinien latomista kohti lopullista korkeutta.

Lammi Kellari, vko 1: Ensimmäisen Lammi harkkovarvin ladonta ja seinien nosto

Kellarin rakennus, viikko 1 (27.3.2017 – 2.4.2017)

Aiemmassa kellarinrakennusblogissa kerroimme ensimmäisenkellarin rakennusvaiheesta, eli anturoiden tekemisestä. Anturat tehtiin käyttäen Lammi-tassuja, jotka ovat nopea ja kätevä – mutta samalla täydellisen onnistumisen näkökulmasta aika haastava tapa tehdä Anturat, tassujen paisumisen takia.

Harkkojen nosto pelipaikalle

Anturoiden valamisen jälkeen ensimmäinen vaihe on saada kivet anturoiden lähelle siten, että kivien latoinen voidaan aloittaa. Harkkojen siirtäminen erillisellä nosturilla on tarpeen silloin, kun rekka ei pääse purkamaan suoraan talon pohjan päälle – kuten meillä haastavassa rinnetonttiympäristössä. Me käytimme nostamiseen E.Metsärantaa, joka parin nostokerran sekä yhden sisätäyttökerran perusteella on aivan mahtava palveluntarjoaja nostoihin. Vanhalla Lokomolla – joka on varustettu mm. nykyajan kameroin – nostaminen on tarkkaa ja rauhallista.  Nostojen lopputuloksena lavat ovat pohjan päällä juuri oikeissa paikoissa siten, että latominen on nopeaa ja tehokasta.

Se ensimmäinen ja tärkein varvi

Latomisen ensimmäinen – ja varmasti se kaikkein tärkein vaihe on ensimmäinen varvi. Anturoiden mittavirheiden takia, joita väistämättä ainakin Lammi-tassuilla jää, ensimmäinen harkkokerros pitää passata oikeaan korkoonsa mieluusti käyttäen apuna laser-mittalaitetta vatupassien lisäksi. Lammi-tassujen keskeltä pullistelu aiheuttaa tyypillisesti sen, että myös keskiosan pinta on nurkkia alempana. Jos tätä ei ensimmäisellä harkkovarvilla korjata, johtaa se myöhemmin useisiin pienillä harkkojen väliin tulevilla kiiloilla kiilaamisen, että keskustat saa pikkuhiljaa nostettua nurkkien kanssa samaan korkoon.

 

Homma tulee paljon helpommaksi, kun ensimmäisen varvin korot ymmärtää katsoa laserilla sekä kiilata vaikka puukiilojen avulla tarkasti vaateriin ja samaan korkoon. Jotta korkojen täsmääminen onnistuu, kannattaa ensimmäiseksi huolellisesti hakea anturasta korkein kohta – ja lähteä kiilaamaan kaikki muut harkot tämän koron mukaiseksi. Meillä tämä homma jäi alussa epähuomiossa tekemättä tarpeeksi hyvin, joten tämä toi hidastus ladonnan myöhemmissä vaiheissa  - ja kiilaamista tehtiin aika paljon läpi kellarin rakennuksen. Huomiona, että joskus jos korkein kohta tai kohdat ovat paikallisia, kannattaa niitä alenta rälläkän kuppilaikalla. Tässä voi taas säästää koko varvin ylöskiilaamisen – jolloin pieni rälläkkäurakka tulee todella tehokkaaksi vaihtoehdoksi!

Vaikka paikoin kiilausta joutuukin tekemään jopa useita senttejä ensimmäiseen varviin, on se pienempi vaiva kuin temppuilla saman asian kanssa useita varveja latomisen edistyessä. Tämän asian tekemisessä, huomioimisessa ja opettamisessa hyvän ja osaavan timpurin merkitys on todella suuri.

Lammin valuharkkojen latomisen Best Practice

Kun anturan korkein korko (tai myöhemmillä kierroksilla korkeimmalla oleva harkonpinta) on selvillä, voidaan kulmaharkot asettaa ensimmäisenä paikalleen. Kulmaharkkojen asettelussa parhaaksi toimintamalliksi osoittautui tällainen:

1. Anturan tai harkkojen korkein pinta, josta lähtökorko kaikille harkoille (+20cm eli harkon korkeus)
2.  Kulmaharkot paikalleen uretaanilla tai liimalla – samalla kiilataan mitattuun korkoon ja katsotaan passilla suoraan. Jos tehdään ensimmäistä varvia, asetetaan harkot anturaan merkittyihin kulmamerkkeihin tai jatkovarveilla suoraan linjaan (passilla) edellisten kivien kanssa.
3.  Otetaan sivu ja ristimitat – taputellaan mitat täsmälleen oikeiksi passin kanssa siten, että kaikki seinät säilyvät suorina
4. Viritetään linjalangat ja katsotaan, että kulmaharkot ovat oikeassa linjassa. Tarkistetaan vielä kulmaharkkojen suoruudet ja mitat.
5.  Odotetaan että liima/uretaani ottaa kiinni, juodaan kahvit ja valmistaudutaan latomiseen

Linjalankojen ja kulmaharkkojen asettelussa on useita erilaisia tapoja timpuriporukasta riippuen. Meidän opettajan mukaan erillisiä ohjurilankkuja ei tarvittaisia. Muiden timpureiden ja oman kokemuksen mukaan niistä ei kuitenkaan olisi haittaa – se nopeuttaisi varmasti paljon kulmaharkkojen asettelua ja helpottaisi ristimitan oikeana säilyttämistä.

(Huomaa Tampereen kevätsää huhtikuun alussa!)

Kun ensimmäinen harkkovarvi on saatu vaateriin ja harkon yläpinnan korkeus säilyy samana läpi kierroksen, on loppu oikeastaan todella nopeaa. Kulmaharkkojen asettelu vielä jokaisella kierroksella oman aikansa – mutta mikäli ristimitat ovat jo lähtökohtaisesti oikein ja alemmat harkot suorassa – on uuden kulmaharkon paikalleen taputtelu helppoa -ja suoraksi kiilauksen jälkeen ristimitat asettuvat usein kohdalleen itsestään. Meillä korkoheittojen takia välillä kulmaharkkojen kanssa sai tapella melko pitkäänkin, kunnes tämä oikea toimintamalli löytyi ja seinät oli saatu korkojen puolesta passiin.

Latomisen nopeus on osaltaan Lammin kivillä kiinni siitä, että harkkojen mitat pitävät melko hyvin paikkansa. Useilla kivillä hommia tehneiden timpureiden mukaan mitat pitävät paljon paremmin kuin muilla valmistajilla. Tämä on helposti uskottavissa – joskin esimerkiksi erilaisia vinouksia näistäkin kivistä aina silloin tällöin löytyy. Ehkä tyypillisimmin harkko on leveämpi aina pohjasta kuin pinnasta, joka voi joskus aiheuttaa haasteita, kun seinää yrittää käsituntumalla tehdä suorassa ylöspäin (laittamalla vain sormilla reunat tasan -> molemmin puolin ylempi harkko ylittää alemman sivut).

Harkkojen latomisen ikävin ja hitain osa – Kivien katkominen ja rälläköinti

Seinien latomisen suurin hidastava tekijä on osakivien rälläköinti eli lyhentäminen. Meidän talon suunnittelussa talon mitat oli suunniteltu moduulimittaan (200mm jako) – mutta kellarin ja tukimuurin kivet eivät. Tämä aiheutti näissä ns. kylmissä seinissä sen, että jokaisella sivulla (meillä 8kpl per kierros) jouduttiin rälläköimään osakivet, jotta seinä saatiin kokonaan harkkoihin. 20cm jaolliset seinät on sinänsä helppo rälläköidä – yksi leikkaus riittää. Sattumalta meidän kohdalla suurin osa seinistä ei tähän sattunut, vaan väliin joutui tekemään 30 tai 50 cm. kiviä, joka tarkoittaa aina joko harkon kannaksen kohdalta kataisua – eli käytännössä koska tämä ei ole mahdollista – sitä, että jokainen kivi sahataan kahdesta kohden poikki. Rakentamisnopeudessa tämä tiputti latomisen nopeuden PUOLEEN! Käytännössä homma meni niin, että kun toinen latoi yksinään koko kierroksen, niin toinen ei ihan ehtinyt tässä ajassa rälläköidä puuttuvia palasia. Tästä lähtikin terveiset sekä Kontiolle että Rakennesuunnitteluun, että myös kylmät seinät kannattaa aina tehdä harkkojakoon!

Seinien raudoitus

Toinen melko palon aikaa vievä homma oli seinien raudoittaminen. Meillä kylmiin seiniin kohdistuu paljon maapainetta, koska ne ovat maan alla. Tämä tarkoittaa sitä, että rautaa seinissä on sekä pystyyn että vaakaan 20m välein, kahden kappalein sekä vielä jostain syystä timpurimme halun mukaisesti normaalia paksumpana (TW10). Näiden rautojen leikkaaminen, taivuttelu ja paikalleen asettelu tuli tehtyä ns. lennosta. Tämä johti siihen, että tarvittavan 80cm limityksen kera raudoittamiseen meni oma aikansa – ja rautaa tilailtiin lisää useaan otteeseen mm. limityksiin kuluneen hukan takia.

Raudoituksessa rautaa ja aikaa voisi säästää hyvinkin paljon, jos rakennuttaja ja timpuri osaisivat suunnitella asiat etukäteen. Seinien valujen oikein suunnittelu pystyrautojen jatkospituuksien kannalta, seiniin tarvittavan raudoituksen tarkka harkinta (jos jollakin halu laittaa enemmän rautaa kuin suunnitelmassa), vaakarautojen pituuksien ja liiitoksien laskenta – sekä näiden perusteella kaikkien teräksien tilaaminen sekä katkonta etukäteen – säästäisivät merkittävästi aikaa sekä rahaa.

Ensimmäisen viikon yhteenveto

Ensimmäisen viikon aikana tuli opittua monta asiaa – ja todella usean asian osaisi nyt tehdä paljon paremmin, nopeammin, tehokkaammin ja pienemmällä vaivalla (aika jännä kun ensimmäistä kertaa valuharkoista rakentaa =). Siitä huolimatta edistymä ensimmäisellä viikolla oli vauhdikasta, jälkikin oli lopulta hyvää ja mitat sattuivat hyvin kohdalleen. Näin jälkikäteen selvisi, että ainoa viimeistelynkin jälkeen jäänyt virhe oli se, että autokatoksen sijainti oli pari senttiä suunniteltua vasemmalla – joka aiheutti pienen lisätyön kahden hirren asennuksessa. Lopputulos siis erittäin hyvä!

Lammi kellarin rakentamisen seuraava viikko ja blogikirjoitus löytyvät täältä. Siinä kerrotaan mm. ensimmäisestä seinävalusta, putkituksista sekä lisää seinien ladonnasta.

Rakennuslupaprosessi

Rakennuslupa meillä on ollut jo pari kuukautta ja rakentaminenkin on jo hyvässä mallissa, mutta tässä kirjoitetuksessa käydään hieman läpi rakennuslupaan tarvittavia erinäisiä dokumentteja.

Rakennusluvan saimme kohtuullisen nopeasti, kun kokonaiskäsittelyaika jäi alle 3 kuukaudeksi ja pääsimme aloittamaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Tampereen kaupunki käyttää rakennuslupahakemuksen jättämiseen sähköistä lupapiste.fi -sivustoa. Rakennuslupaa varten tarvitaan paljon erinäisiä dokumentteja monelta eri taholta. Käydään seuraavaksi hieman läpi mitä dokumentteja lupaa varten tarvitaan ja mistä me tarvittavia dokumentteja tilattiin ja haettiin. Toki ainakin osaa dokumenteista tarvitaan monessa muussakin rakennusprojektin vaiheessa joten ihan pelkästään rakennusluvan takia kaikkia dokumentteja ei olla tilattu

Julkisivujen värityssuunnitelma

Tämän kanssa tuskailimme ehkä eniten, jo pelkän dokumentin nenän eteen ottaminen aiheutti harmaita hiuksia.. onneksi saimme tähänkin tuskaan apua ihanalta Marikaltamme ja Marika toimitti meille julkisivujen värikoodit ja kuvat väriestä jotka saimme dokumenttiin kirjattua. Kiitos Marika :)
Dokumenttiin tuli kirjata kaikki julkisivussa käytettävät värikoodit, mutta tämän lisäksi dokumenttiin tuli vielä liittää kuva väristä. Tämä meni jo hieman näpertelyksi ja "leikkaa -liimaa" -toiminnoksi.. Mutta tästäkin selvittiin ja saatiin vihdoin dokumentti täytettyä

Naapurien kuuleminen

Lupaa varten tarvitsee tehdä naapurikuuleminen kaikilta niiltä naapureilta jotka välissä olevan tien poistamisen jälkeen jää jatkettujen rajaviivojen väliin. Meillä kuultavia naapureita oli 5.
Saimme muutamat naapurit kuultua kaupungin järjestämässä Vuores-päivässä, mutta valitettavasti osa jäi pyydettäväksi muuta kautta. Allekirjoitusten hankkimista vaikeutti se, kun emme asu samalla paikkakunnalla muiden naapureiden kanssa. Jouduimme hakemaan allekirjoitukset sähköisesti siten että vastaanottaja tulosti-allekirjoitti ja skannasi dokumentin ja tämähän tietysti hidasti prosessia vaikka naapurit toimivat tämän suhteen erittäin joustavasti ja nopeasti. Kiitos! :)

Tontin pintavaaitus

Tämä on varmaan niitä ensimmäisiä asioita joita teimme projektin eteen. Teetätimme pintavaaituksen jo viime syksynä kun olimme saaneet tiedon että olemme tontin saaneet. Pintavaaitusta tarvittiin myös muutoin rakennuksen suunnitteluun joten tämän tarve ei ole pelkästään rakennuslupa.

Liitoskohtalausunto

Liitoskohtalausunto tuli pyytää Tampereen Vedeltä. Dokumentin tilaaminen oli helppoa ja nopeaa Tampereen Veden nettisivujen kautta. Dokumenttiin tuli tietää tontin perustietojen lisäksi kerrosala ja viemäröitävien lattiatasojen korkeudet. Liitoskohtalausunto toimitettiin nopeasti tilauksen jälkeen sähköpostiin. Tätäkin dokumenttia ollaan tarvittu LVIS suunnittelussa, joten ihan pelkkää lupaa varten tätäkään ei tilattu.

Tonttikartta

Tonttikartta oli toinen dokumenteista joka tilattiin jo hyvissä ajoin projektin alussa. Tämän tilaaminen onnistui helposti soittamalla kaupungille ja paperinipun noutamisessa apuna oli vanhempani, koska virka-aikana meidän on erittäin vaikea käydä hakemassa tarvittavia dokumentteja. Myös tätä ollaa tarvittu monessa eri vaiheessa projektia.

Näiden erikseen eripaikoista tilattavien dokumenttien lisäksi lupaan tarvitaan talotoimittajan tekemät pohjapiirustukset ja julkisivupiirustukset. Asemapiirustus tulee myös toimittaa lupapisteeseen kun rakennuslupaa haetaan.