Lammi Kellarin pystytys: Yhteenveto, aikataulu ja Kiitokset!

Tässä kuvapitoinen kirjoitus, josta saa helposti yhdellä silmäyksellä selville, että miten melko laaja Lammi Kellari (valuharkoista) etenee viiden viikon aikana anturoiden tekemisestä ontelolaattoihin.

Lammi-Kivitalo Kellarin yhteenveto

Vko 1, 27.3.2017 – 2.4.2017: Anturat ja Ensimmäiset harkot

Viikko 1. 27.3.2017, ensimmäinen päivä

Viikko 1. 28.3.2017, toinen päivä

Viikko 1. 29.3.2017, kolmas päivä

Vko 2, 3.4.2017 – 9.4.2017: Ensimmäinen valu, seinien nost ja putkituksia

Viikko 2, 5.4.2017, 10. päivä

Vko 3, 10.4.2017 – 16.4.2017: Sisätäyttö ja seinien latomista

Viikko 3, 10.4.2017, 15. päivä

Viikko 3, 13.4.2017, 18. päivä

Vko 4, 17.4.2017 – 23.4.2017: Amerikan matkailua, valua ja loppukorkeus

Viikko 4, 23.4.2017, 28. päivä

Vko 5, 24.4.2017 – 2.5.2017: Onteloiden valmistelu, asettelu ja valu

Viikko 5, 24.4.2017, 29. päivä

Viikko 5, 27.4.2017, 32. päivä

Viikko 5, 28.4.2017, 33. päivä

Oletko harkitsemassa Lammi kivitaloa tai valitsemassa valuharkkotoimittajaa?

Meillä valinta oli vaikea, koska tietysti jokainen toimittaja ja myyjä haluaa kehua omaa tuotettaan ja pitää sitä parhaana. Nyt jälkikäteen ajateltuna, pystyimme näkemään näiden puheiden "läpi" ja teimme parhaan valinnan.

Meitä Vuorekseen rakentajia on useita kymmeniä - joka tarkoittaa sitä, että keskusteluja eri rakentajien sekä timpurien kanssa tulee useita kymmeniä. Osa timpureista on keskittynyt tiettyyn tuotteeseen - suurin osa tekee usean eri valmistajan tuotteilla. Yhteistä näille kaikille näyttää olevan se, että ammattikunta pitää faktisesti Lammin tuotteita alan johtavina ja parhaina. Käytännössä ne ovat parhaiten mitoissaan - ja niiden latomisen kannalta tärkeimmät pinnat ovat muita paremmassa kunnossa. Myös kiven kestävyydessä sekä esim. aukkojen ylitysasioissa on eroja muihin.

Joissakin tapauksissa hinta voi olla kilpailijoita kovempi - mutta kokemuksen ja kuulemani mukaan se tulee kyllä takaisin työmäärän vähentymisenä, kun tuotteen laadun kanssa ei tarvitse temppuilla.

Meidän projektista kannttaa huomioida, että tekijöinä projektissa oli parin hyvin osa-aikaisen ulkopuolisen opettajan ja vaikeimmissa paikoissa auttajan (Seppo Yliaho, Jani Mäenpää) lisäksi kaksi täysipäiväistä omaa sekä yksi osa-aikainen oma resurssi. Omilla henkilöillä ei ollut mitään aiempaa kokemusta valuharkoista.

Käytännössä laskimme, että kokonaistyöaika oli jonkun verran yli 1500 tuntia, joista itse teimme suurimman osan (lähes kaikki). Kokoaikainen resurssi tarkoittaa tässä tapauksessa 13-16h/päivä, 7 päivää viikossa, joten toki tässä aikataulussa ei tällä kokemuksella ihan kivuitta kellari rakennu - väsymys on välttämätön tosiasia. Paremmalla asioiden suunnittelulla rakennuttajan ja timpurin puolelta tästä olisi voinut saada jopa viikon pois kalenteriaikaa - eli yhteensä vajaa 200 tuntia.

Aikataulussa pysyminen ja tavoitteeseen pääsy suunnitelman mukaan osoittaa kuitenkin sen, että valuharkoista pystyy pienelläkin kokemuksella tekemään erittäin hienon, jykevän ja kestävän rakennelman, jossa meidän tapauksessa oli yhteensä yli 3000 kiveä.

Kiitokset tästä onnistumisesta kuuluu paitsi timpureille, pääasiassa mahtavalle yhteistyökumppanille Lammi Kivitaloille! Voimme ehdottomasti suositella tähän kelkkaan hyppäämistä! Hyvän tuotteen lisäksi myös palvelu pelasi jokaisessa projektin vaiheessa - Kivet olivat oikeassa paikassa sovittuun aikaan, kivien laatu oli hyvää ja niitä oli helppo latoa - kuten aikataulusta ja lopputuloksesta  voi huomata!

Kerron mieluusti lisää kokemuksistani Lammi kivitaloista - aivan alun tarjouskilpailutuksesta lopun ontelovaluun asti. Otahan reippaasti yhteyttä :)

Suurimpana asiana loppuun - Kiitokset "Isille" Pekka ja Antti - Ilman teitä homma ei olisi ollut alkuunkaan mahdollinen - edes paperilla <3

Lammi Kellari, vko 1: Ensimmäisen Lammi harkkovarvin ladonta ja seinien nosto

Kellarin rakennus, viikko 1 (27.3.2017 – 2.4.2017)

Aiemmassa kellarinrakennusblogissa kerroimme ensimmäisenkellarin rakennusvaiheesta, eli anturoiden tekemisestä. Anturat tehtiin käyttäen Lammi-tassuja, jotka ovat nopea ja kätevä – mutta samalla täydellisen onnistumisen näkökulmasta aika haastava tapa tehdä Anturat, tassujen paisumisen takia.

Harkkojen nosto pelipaikalle

Anturoiden valamisen jälkeen ensimmäinen vaihe on saada kivet anturoiden lähelle siten, että kivien latoinen voidaan aloittaa. Harkkojen siirtäminen erillisellä nosturilla on tarpeen silloin, kun rekka ei pääse purkamaan suoraan talon pohjan päälle – kuten meillä haastavassa rinnetonttiympäristössä. Me käytimme nostamiseen E.Metsärantaa, joka parin nostokerran sekä yhden sisätäyttökerran perusteella on aivan mahtava palveluntarjoaja nostoihin. Vanhalla Lokomolla – joka on varustettu mm. nykyajan kameroin – nostaminen on tarkkaa ja rauhallista.  Nostojen lopputuloksena lavat ovat pohjan päällä juuri oikeissa paikoissa siten, että latominen on nopeaa ja tehokasta.

Se ensimmäinen ja tärkein varvi

Latomisen ensimmäinen – ja varmasti se kaikkein tärkein vaihe on ensimmäinen varvi. Anturoiden mittavirheiden takia, joita väistämättä ainakin Lammi-tassuilla jää, ensimmäinen harkkokerros pitää passata oikeaan korkoonsa mieluusti käyttäen apuna laser-mittalaitetta vatupassien lisäksi. Lammi-tassujen keskeltä pullistelu aiheuttaa tyypillisesti sen, että myös keskiosan pinta on nurkkia alempana. Jos tätä ei ensimmäisellä harkkovarvilla korjata, johtaa se myöhemmin useisiin pienillä harkkojen väliin tulevilla kiiloilla kiilaamisen, että keskustat saa pikkuhiljaa nostettua nurkkien kanssa samaan korkoon.

 

Homma tulee paljon helpommaksi, kun ensimmäisen varvin korot ymmärtää katsoa laserilla sekä kiilata vaikka puukiilojen avulla tarkasti vaateriin ja samaan korkoon. Jotta korkojen täsmääminen onnistuu, kannattaa ensimmäiseksi huolellisesti hakea anturasta korkein kohta – ja lähteä kiilaamaan kaikki muut harkot tämän koron mukaiseksi. Meillä tämä homma jäi alussa epähuomiossa tekemättä tarpeeksi hyvin, joten tämä toi hidastus ladonnan myöhemmissä vaiheissa  - ja kiilaamista tehtiin aika paljon läpi kellarin rakennuksen. Huomiona, että joskus jos korkein kohta tai kohdat ovat paikallisia, kannattaa niitä alenta rälläkän kuppilaikalla. Tässä voi taas säästää koko varvin ylöskiilaamisen – jolloin pieni rälläkkäurakka tulee todella tehokkaaksi vaihtoehdoksi!

Vaikka paikoin kiilausta joutuukin tekemään jopa useita senttejä ensimmäiseen varviin, on se pienempi vaiva kuin temppuilla saman asian kanssa useita varveja latomisen edistyessä. Tämän asian tekemisessä, huomioimisessa ja opettamisessa hyvän ja osaavan timpurin merkitys on todella suuri.

Lammin valuharkkojen latomisen Best Practice

Kun anturan korkein korko (tai myöhemmillä kierroksilla korkeimmalla oleva harkonpinta) on selvillä, voidaan kulmaharkot asettaa ensimmäisenä paikalleen. Kulmaharkkojen asettelussa parhaaksi toimintamalliksi osoittautui tällainen:

1. Anturan tai harkkojen korkein pinta, josta lähtökorko kaikille harkoille (+20cm eli harkon korkeus)
2.  Kulmaharkot paikalleen uretaanilla tai liimalla – samalla kiilataan mitattuun korkoon ja katsotaan passilla suoraan. Jos tehdään ensimmäistä varvia, asetetaan harkot anturaan merkittyihin kulmamerkkeihin tai jatkovarveilla suoraan linjaan (passilla) edellisten kivien kanssa.
3.  Otetaan sivu ja ristimitat – taputellaan mitat täsmälleen oikeiksi passin kanssa siten, että kaikki seinät säilyvät suorina
4. Viritetään linjalangat ja katsotaan, että kulmaharkot ovat oikeassa linjassa. Tarkistetaan vielä kulmaharkkojen suoruudet ja mitat.
5.  Odotetaan että liima/uretaani ottaa kiinni, juodaan kahvit ja valmistaudutaan latomiseen

Linjalankojen ja kulmaharkkojen asettelussa on useita erilaisia tapoja timpuriporukasta riippuen. Meidän opettajan mukaan erillisiä ohjurilankkuja ei tarvittaisia. Muiden timpureiden ja oman kokemuksen mukaan niistä ei kuitenkaan olisi haittaa – se nopeuttaisi varmasti paljon kulmaharkkojen asettelua ja helpottaisi ristimitan oikeana säilyttämistä.

(Huomaa Tampereen kevätsää huhtikuun alussa!)

Kun ensimmäinen harkkovarvi on saatu vaateriin ja harkon yläpinnan korkeus säilyy samana läpi kierroksen, on loppu oikeastaan todella nopeaa. Kulmaharkkojen asettelu vielä jokaisella kierroksella oman aikansa – mutta mikäli ristimitat ovat jo lähtökohtaisesti oikein ja alemmat harkot suorassa – on uuden kulmaharkon paikalleen taputtelu helppoa -ja suoraksi kiilauksen jälkeen ristimitat asettuvat usein kohdalleen itsestään. Meillä korkoheittojen takia välillä kulmaharkkojen kanssa sai tapella melko pitkäänkin, kunnes tämä oikea toimintamalli löytyi ja seinät oli saatu korkojen puolesta passiin.

Latomisen nopeus on osaltaan Lammin kivillä kiinni siitä, että harkkojen mitat pitävät melko hyvin paikkansa. Useilla kivillä hommia tehneiden timpureiden mukaan mitat pitävät paljon paremmin kuin muilla valmistajilla. Tämä on helposti uskottavissa – joskin esimerkiksi erilaisia vinouksia näistäkin kivistä aina silloin tällöin löytyy. Ehkä tyypillisimmin harkko on leveämpi aina pohjasta kuin pinnasta, joka voi joskus aiheuttaa haasteita, kun seinää yrittää käsituntumalla tehdä suorassa ylöspäin (laittamalla vain sormilla reunat tasan -> molemmin puolin ylempi harkko ylittää alemman sivut).

Harkkojen latomisen ikävin ja hitain osa – Kivien katkominen ja rälläköinti

Seinien latomisen suurin hidastava tekijä on osakivien rälläköinti eli lyhentäminen. Meidän talon suunnittelussa talon mitat oli suunniteltu moduulimittaan (200mm jako) – mutta kellarin ja tukimuurin kivet eivät. Tämä aiheutti näissä ns. kylmissä seinissä sen, että jokaisella sivulla (meillä 8kpl per kierros) jouduttiin rälläköimään osakivet, jotta seinä saatiin kokonaan harkkoihin. 20cm jaolliset seinät on sinänsä helppo rälläköidä – yksi leikkaus riittää. Sattumalta meidän kohdalla suurin osa seinistä ei tähän sattunut, vaan väliin joutui tekemään 30 tai 50 cm. kiviä, joka tarkoittaa aina joko harkon kannaksen kohdalta kataisua – eli käytännössä koska tämä ei ole mahdollista – sitä, että jokainen kivi sahataan kahdesta kohden poikki. Rakentamisnopeudessa tämä tiputti latomisen nopeuden PUOLEEN! Käytännössä homma meni niin, että kun toinen latoi yksinään koko kierroksen, niin toinen ei ihan ehtinyt tässä ajassa rälläköidä puuttuvia palasia. Tästä lähtikin terveiset sekä Kontiolle että Rakennesuunnitteluun, että myös kylmät seinät kannattaa aina tehdä harkkojakoon!

Seinien raudoitus

Toinen melko palon aikaa vievä homma oli seinien raudoittaminen. Meillä kylmiin seiniin kohdistuu paljon maapainetta, koska ne ovat maan alla. Tämä tarkoittaa sitä, että rautaa seinissä on sekä pystyyn että vaakaan 20m välein, kahden kappalein sekä vielä jostain syystä timpurimme halun mukaisesti normaalia paksumpana (TW10). Näiden rautojen leikkaaminen, taivuttelu ja paikalleen asettelu tuli tehtyä ns. lennosta. Tämä johti siihen, että tarvittavan 80cm limityksen kera raudoittamiseen meni oma aikansa – ja rautaa tilailtiin lisää useaan otteeseen mm. limityksiin kuluneen hukan takia.

Raudoituksessa rautaa ja aikaa voisi säästää hyvinkin paljon, jos rakennuttaja ja timpuri osaisivat suunnitella asiat etukäteen. Seinien valujen oikein suunnittelu pystyrautojen jatkospituuksien kannalta, seiniin tarvittavan raudoituksen tarkka harkinta (jos jollakin halu laittaa enemmän rautaa kuin suunnitelmassa), vaakarautojen pituuksien ja liiitoksien laskenta – sekä näiden perusteella kaikkien teräksien tilaaminen sekä katkonta etukäteen – säästäisivät merkittävästi aikaa sekä rahaa.

Ensimmäisen viikon yhteenveto

Ensimmäisen viikon aikana tuli opittua monta asiaa – ja todella usean asian osaisi nyt tehdä paljon paremmin, nopeammin, tehokkaammin ja pienemmällä vaivalla (aika jännä kun ensimmäistä kertaa valuharkoista rakentaa =). Siitä huolimatta edistymä ensimmäisellä viikolla oli vauhdikasta, jälkikin oli lopulta hyvää ja mitat sattuivat hyvin kohdalleen. Näin jälkikäteen selvisi, että ainoa viimeistelynkin jälkeen jäänyt virhe oli se, että autokatoksen sijainti oli pari senttiä suunniteltua vasemmalla – joka aiheutti pienen lisätyön kahden hirren asennuksessa. Lopputulos siis erittäin hyvä!

Lammi kellarin rakentamisen seuraava viikko ja blogikirjoitus löytyvät täältä. Siinä kerrotaan mm. ensimmäisestä seinävalusta, putkituksista sekä lisää seinien ladonnasta.

Lammin Kellari, vko 1: Lammitassut (anturat) ja Seppo Yliaho

Maanrakennuksesta selvittiin kunnialla pienten routavaikeuksien jälkeen kun apuna oli kunnon tekijämies, Maanrakennus Antti Patakangas. Seuraavaksi olikin aika jännittää sitä, että miten hyvin vatupassi pysyi omassa kädessä - eli toisin sanoen miten kellarin teko lähtisi liikkeelle anturoista. Villa Milky Wayn kellari tehdään kokonaan Lammi Kivitalojen Lammin Betoni -tuotteilla.

Hyvän pohjan päälle kellarin tekeminen lähtee tietysti Anturoista. Anturat on perinteisesti tehty siten, että laudoista muotoillaan oikeanlaiset muotit, joihin sitten oman maan hiekasta ja rautakaupan betonista tehdään vuokramyllyllä itse betoni ja kärrätään kottikärryillä muotteihin. Onneksi nyt ei enää tarvitse tehdä niin.

Anturan tekeminen lähti siitä, että edellisellä viikolla ennen anturoiden tekemistä Lammi toi ja nosti keskellä tonttia Lammin Tassut. Tassut ovat raudasta ja muovista tehtyjä muotteja, jotka tiivistyvät maata vasten kun niihin pumpataan betoni sisään. Tämän pitäisi nopeuttaa kellarin tekemistä huomattavasti, sillä määrämuotoiset tassut voi vain pätkiät oikeaan pituuteen, koska ne sisältävät jo oikean muodon sekä sisälle tarvittavat raudoitukset. 

Lammi oli pakannut tassut hyvin. Niiden purkaminen ja nosteleminen oikeille paikoilleen tontilla oli nopeaa ja helppoa. Tassut oli saatu nostettua myös alas tontin pohjalle (4m pudotus), jolloin ne olivat lähellä valupaikkaa.

Yleiskuva tontista ennen kuin Lammi Tassujen paikoitus aloitettiin:

Lammi-Tassujen muotoilu on kyllä erittäin helppoa. Voimapihtien avulla Tassujen teräsverkkojen katkaisu käy nopeasti - ja tassujen muotoilun oppii helposti. Meillä oli onneksi vielä tukenamme Suomen parhaita opettajia: Lammin kovasti suosittelema Seppo Yliaho. Seppo neuvoi meille nopeasti tassujen oikean käytön - ja sen jälkeen pystyimme tekemään anturat helposti ja omatoimisesti paikoilleen - Sepon käydessä opastamassa ja tarkastamassa työn jälkeä vain tarvittaessa.

Hetken järjestelyn jälkeen kellarin ja tukimuurien suunnat alkavat jo hahmottua. Ensimmäisen puolenpäivän askartelujen jälkeen tilanne näytti suurinpiirtein tältä:

Hiukan lisää tekemistä, ja tontilla oli enää muutama paikka jäljellä, josta puuttui Lammi Tassut oikeasta paikasta. Kolmen perheenjäsenen sekä satunnaisesti yhden ohjeistajan voimilla homma sujui ihmeellisen helposti ja nopeasti.

Noin puolentoista päivän oman ajankäytön jälkeen tilanne näytti jo tälle: Kaikki valmistelut oli tehty ja tontti oli valukunnossa. Samalla kerkesimme vielä valmistella ja leikata kaikki tarvittavat harjateräkset sekä valmistella bitumikermit, jotka tulivat anturoiden päälle heti valamisen jälkeen seuraavana aamuna.

Kolmantena päivänä pääsimme siis tositoimiin, eli valuhommiin heti aamusta aikaisin. Valuhommat meille hoiti Sepon pitkäaikaisen kokemuksen ja siihen perustuvan valinnan perusteella Vammalan Betoni.

Teimme myös betonin osalta kilpailutusta, mutta Seppo Yliahon vuosikymmenten kokemus Lammi Kivitalojen tekemisestä - sekä jokaiseen taloon kuuluvasta betonoinnista johtuen emme halunneet juurikaan vaikuttaa valintaan.   Vammalan Betonin kalusto oli tarkoitukseen erittäin sopivaa ja työ hoitui helposti ja tehokkaasti. Lisäksi heidän ehdottomaksi plussaksi täytyy laskea se, että betoni laskutetaan perustuen yhteen kuutiohintaan, johon kuuluu pumppaus ja kuljetus. Muilla betonia tarjoavilla kuljetukset, pumpun käyttöajat ja muut tilpehöörit tunnuttiin laskuttavan aina erikseen - joten kustannusten arviointi - saati seuranta - on aina haastavaa. Vammalan Betonin kanssa myös määrän tarkentaminen onnistui todella hyvin - viimeisen kuorman osuus tilattiin toiseksi-viimeisen kuorman loputtua.

Valutapahtuman alkaessa kaikki oli valmiina, tehtävät jaettu optimaalisesti perustuen Seppo Yliahon kokemukseen ja paikallaolijoiden osaamiseen :). Arvatenkin itselle ei sattunut se tärkein tehtävä ;). Käytännössä anturan valamisessa tehtävät ovat seuraavat:

• Kuljettajat ja ohjaajat: Betoniauton ja pumpun ohjaajat, jotka säätelevät ylhäällä betoniauton toimintaa sekä alhaalla kauko-ohjauksella betonipumppua perustuen pumppumiehen liikkeisiin
• Pumppumies liikuttaa betonipumpun päätä. Pumppumies huolehtii siitä, että Lammi-Tassut täytetään optimaalisesti haluttuun pinnankorkeuteen perustuen laser-mittamiehen kertomiin lukemiin. Pumppumiehen rooli on porukan tärkein, hän voi tehdä muiden hommista joko todella helppoa tai pirullista. Seppo Yliaho pumpussa toimi äärimmäisen hyvin ja hommat toimi loistavasti
• Laser-mittamies: Lasermies tulee heti pumppumiehen perässä ja mittaa betonin pinnankorkeutta. Pinnankorkeutta käyttävät hyväkseen pumppumies sekä heti mittamiehen perässä tuleva lapiomies. Mittamies kommunikoi laser-miehen kanssa sanallisesti ja lapiomiehelle tekemällä oikean pinnankorkeuden korkuisia merkkejä betonin pintaan.
• Lapiomies kulkee porukan viimeisenä. Hän seuraa mittamiehen kommunikaatiota sekä tekemiä merkkejä. Lapiomies tasoittaa betonin pinnankorkeuden perustuen mittamiehen merkkeihin (tai sanalliseen kommunikaatioon).
• Lopuksi kaikki voivat osallistua betonin liippaamiseen, jossa anturan pinta vielä viimeistellään ja siitä poistetaan kaikki harjanteet.

Lammi Tassujen valaminen anturoiksi - eli betonin pumppaaminen ja levittäminen aloitettiin tontin alareunasta, eli kauimmasta nurkasta tulevan talon alta talon perustuksesta. Anturan täyttäminen sujui yllättävän helposti ja oikeat korot löytyivät nopeasti - todennäköisesti selvän tehtävänjaon ja erittäin pätevän pumppumiehen (Seppo Yliaho) ansiosta.

Vaikka valutapahtuman aikana sekä heti sen jälkeen betonin pinnankorot näyttivät hyville, olivat ne seuraavana päivänä harkkojen latomista aloitellessa vajaita. Päättelimme, että Lammi-Tassujen ominaisuus on sellainen, että ne mataloituvat käytössä aika paljon, mm. sen takia, ettei tassun ylälaidasta kulje terästä tassun yli joka pitäisi tassun sivut muodossaan. Tämä koskee ilmeisesti erityisesti näitä 600mm leveitä Lammi-Tassuja. Tassut pullistuivat valettaessa huomattavasti. Pohdimme, että tämä on jatkunut entisestään vielä yön aikaan. 

Valamisen aikainen sekä sen jälkeinen pullistuminen johtaa ainakin kolmeen asiaan:

1. Betonia kuluu arvioitua enemmän
2. Anturasta tulee 5-10cm tarkoitettua leveämpi, joka vaikeuttaa rautojen asettamista
3. Anturan yläpinta jää suunniteltua alemmaksi (kuten meillä osittain kävi).

Ensimmäinen kohta tuo vain kustannuksia. Ero saattaa olla muutamia kuutioita, joten puhutaan melko pienistä rahamääristä.

Toinen kohta vaikeuttaa anturoiden raudoittamista. Käytännössä anturaan laitetaan pystyyn teräksiä, jotka tukevat tulevaa seinää ylöspäin. Raudoitusta tulee sitä enemmän mitä isompia voimia, mm. maanpainetta, seinään kohdistuu. Raudoittamisessa teräkset pitää pystyä laittamana anturassa oikeaan kohtaan siten, että ne tulevat osumaan tulevien harkkojen sisään. Tulevien harkkojen paikat määräytyvät tietysti talon suunniteltujen nurkkien mukaan, jotka mitataan millimetrin tarkasti. Jotta homma ei olisi tarpeeksi helppoa, on harkot vielä auki vain osittain - näin ollen raudat ovat saatava sattumaan hyvin lähelle oikeita kohtia. Kun anturat kuitenkin valaessa leviävät, on oikeiden mittojen löytäminen vaikeaa. Meillä tämä johti siihen, että osa raudoista jouduttiin vielä illemmalla ottamaan irti, mittaamaan uudelleen paikalleen kivien kanssa siten, että ne tulevat seuraavana aamun jäämään kivien sisälle.

Kolmoskohta tarkoittaa käytännössä sitä, että harkkojen latomisessa joudutaan tekemään kompromisseja. Lammi-Tassujen kulmat ja päädyt näyttävät pysyvän kasassa keskikohtia paremmin. Tämä tarkoittaa sitä, että keskikohdat laajenevat ja myös niiden pinta tippuu kulmia enemmän. Kun seuraavassa vaiheessa anturan päälle tulevien sokkelikivien ristimitta ja korko mitataan kulmista, ovat ne keskikohtia suorempana. Kun seinä kuitenkin pyritään pitämään suorassa, joudutaan harkoja kiilaamaan anturan keskellä huomattavasti reunoja ylemmäksi - vaikka valuaikaiset mitat olisivatkin näyttäneet erinomaisille. Jatkossa tällaisen leviämisen ja siitä johtuvan pinnankorkeuden muuttumisen osaa ottaa paremmin huomioon.

Jokatapauksessa, tassut saatiin pumpattua täyteen ehdottoman nopeasti ja tehokkaasti. Lopputulos näytti eri kulmista tälle:

Valun jälkeen iltapäivällä paikalle tuli Lammin kivitoimitus. 

Toimituksessa oli mukana erilaisia kiviä, joiden avulla ristimittoja alettiin ottamaan heti kviien tultua. Ristimitojen ottaminen ei todellakaan sujunut helposti, koska aiemmin laitetut raudoitukset olivat mm. tassujen leviämisen takia väärissä paikoissa. Onneksi teräkset lähtivät helposti nyppimällä irti - ja ristimitat saatiin lopulta täsäämään. Kulmakivien ristimittojen perusteella kivilinjat langoitettiin ja raudoitukset revittiin sekä taas vasaraa apuna käyttäen asetettiin takaisin anturaan lankalinjojen sisään. Tähän Lammi-Tassujen leviämisestä todennäköisesti johtuvaan korjailuun meni aikaa pari tuntia - joten terästen osalta ylimääräinen työ oli erittäin kohtuullista. Seuraavassa kirjoituksessa kerromme vähän harkkojen latomisesta ja anturan laskeutumisen vaikutuksesta sen ensimmäiseen varviin. Tämän vaikutus on hiukan isompi, mutta kuitenkin sekin hyväksyttävissä.

Loppuyhteenvetona voidaan todeta, että Lammi-Kivitalojen valinta kellarin tekemiseen oli erinomainen. Kaikki on toiminut loistavasti ja paikallinen Lammi-yhteyshenkilö on käynyt tontilla katsomassa miten projekti etenee. Materiaali on ollut erinomaisessa kunnossa ja sen avulla kellarin tekeminen on ollut helppoa ja tehokasta. Lisäksi Lammin suosittelema opettaja ja tekijä Seppo Yliaho on ollut maineensa veroinen. 

Lammi-Tassujen kanssa oli alussa pieniä ongelmia, mutta ensimmäisen valuharkkovarvin jälkeen nämä ongelmat on saatu passattua kohdilleen kiiloilla ja tekeminen helpottuu. Näistäkin kokemuksita voi oppia - ja seuraavan Lammi-kivitalokerllarin tekeminen kävisi monin kerroin tätä nopeammin.

Kellarisarjan seuraava kirjoitus käsittelee ensimmäisen viikon loppupuolta, jolloin harkkojen latominen ja seinien nostaminen aloitettiin.