LVISA urakoitsijan valinta: Futur-Sähkö Oy

Aiemmassa LVISA-suunnittelua koskevassa kirjoituksessamme kerroimme, kuinka teimme LVISA suunnittelun Futur-Sähkön kanssa. Futur-sähkö tuli valituksi LVISA-suunnittelun toimittajaksi prosessissa, jossa jo pääsimme vertailemaan LVISA-alueen urakoitsijoita.

Jatkoa tälle kirjotukselle mm. täällä.

LVISA Tarjouspyyntö

LVISA-suunnittelun pääajatuksena oli se, että pystyisimme kilpailuttamaan LVISA-urakoinnin erikseen riippumatta siitä, kuka suunnitteluvaiheen olisi meille tehnyt. Futur-Sähkö tarjoaa suunnittelusta urakkaan jatkamisesta alennusta, kuten kaikki muutkin alan toimijat. Tällaisessa mallissa on kannattaa varmistaa se, että sisältyykö alennettuun hintaan kaikki materiaali jo suunnittelun aikana (kilpailuttamisen tueksi) vai onko ajatus se, että alennettu hinta tarkoittaa niiden tekemistä myöhemmin kun suunnittelutoimisto on valittu myös urakoitsijaksi. Tässä meille kävi väärinymmärrys oman huolimattomuutemme takia - ja jälkeen päin ajatellen olisi ollut hyvä selvittää täsmällinen suunnitteluvaiheen sisältö tarkemmin.

Lopulta LVISA-suunnittelun tuloksena syntyi kuitenkin materiaalit, jolla pystyi melko luotettavasti kilpailuttamaan alueen urakoitsijat. Teimme LVISA alueesta yhden tarjouspyynnön, jonka osalta toimittajat pystyivät annettujen liitteiden (LVISA suunnitteluaineisto) avulla tarjoamaan yhtä tai useampaa kokonaisuutta.

Tarjouspyyntö lähetettiin sähköpostilla sopivan saateviestin sekä LVISA-suunnitteluliitteiden kera toimittajaehdokkaille, joita lopulta tuli uskomattoman vino pino alkuperäiseen suunnitelmana nähden.

LVI, sähkön ja automaation toimittajavaihtoehdot

Toimittajaehdokkaista meillä oli jo tarjouspyynnön lähettämisen aikoihin muutama ennakkosuosikki. Mestarimme sekä Vuoreksen alueen Facebook-ryhmissä meille suositeltiin muutamaa toimittajaa erittäin lämpimästi. Tämän lisäksi  otimme suosikkilistallemme omien LVISA-suunnitelluvaiheen kokemusten perustella muutaman yrityksen:
Futursähkö, Rele Finland, Moisiolinna Group, Suomen LVIS, Putkarinpoika, Kotiloimu ja Pro Talotekniikka Oy. 

Näille ns. suosikkiyrityksille räätälöimme erilliset tarjouspyynnön saatekirjeet ja osaa toimittajista tapasimme erikseen. Osan kanssa olimme tavanneet jo sunnitteluvaiheen toimittajaa mietittäessä.

Näiden ns. suosikkiyritysten lisäksi listalle kertyi turhankin suuri joukko eri LVISA alueen toimijoita. Ajatuksemme oli, että pienimmillään LVI, LVIS tai LVISA kokonaisuuden olisi voinut pilkkoa seuraaviin kokonaisuuksiin:

1. Sähkö- ja KNX automaatio (näitä ei voi erottaa)
2. Vesi ja Viemäri
3. Ilmanvaihto (IV kone ja putkitukset)
4. Lämmitys (Lämpöpumppu ja mahdollinen vesivaraaja)
5. Viilennys (Maakylmälaite ja putket)
6. Maalämpö (kaivo ja putkitukset)
7. Lämmönjako (lattialämmitys)

Jos urakan olisi oikeasti jakanut 7 osaan, olisi siinä itsellä todella suuri hallinnointi. Niinpä käytännössä oli alusta asti selvää, että maksimimäärä toimittajia olisi 2-3 kpl. Toimittajalista koottiin messuvierailujen sekä erittäin kaavamaisen google-käytön perusteella. Alla lista toimittajista, joille lähti jonkin osa-alueen tarjouspyyntökysely sähköpostilla:

Janne Lipsonen, Aurime, LV-Palvelu Majamäki, Putkiasennus Olli Rauto, Asennuspalvelu Control Oy, Putkiasennus Harri Karvonen, Lämpovinkki, Greenheat, Ekolämpo, Sunco, Warmia, Mäkelänputki, LVIkurikka, Airservice, Rakair, Lähiputki-yhtiot, Tamperelvi, Näsinvjl, LVIklemi, LVI-talo, LVI-24h, LVI-Dahl, Putkitupa, Pirkan lvipalvelu, Oilon, Kaukora, Taita, Energiakumppanit

Joistain syystä tuo tarjouskyselymäärä lähti meillä täysin lapasesta. Osittain suurella määrällä pyrittiin luomaan jonkinlaista tilastollista mallia mm. oikeasta hinnoittelusta, oikeasta lämpöpumpun mitoituksesta sekä kaivon syvyydestä. Käytännössä tämä itse asiassa lopulta toimi yllättävän hyvin - koska Excel-taulukkoon koottuna saaduista tarjouksista oli melko helppo päätellä järkevät mitat ja hinnat eri osa-alueille. Toimittajia turhaan kuormittavana toimintatapana en välttämättä suosittele tätä kaikille - mutta jos jossakin asiassa kaipaa tilastollista varmuutta oikeansuuntaisesta sisällöstä tai hinnsata, on tämä siihen toimiva tapa.

LVISA tarjoukset ja toimittajavertailu

Suuri tarjouspyyntöjen vastaanottajamäärä tiputtaa aina vastausprosenttia. Sama kävi tässäkin tapauksessa. Saimme pyyntöihimme yhteensä 12 vastausta, joista osa oli useamman toimijan yhteistarjouksia. Meille tarjonneita yrityksiä olivat:

• Futur-Sähkö (Koko LVISA paketti)
• Kotiloimu (LVI)
• Koski  & Saloranta (L&I)
• Rele Finland (S&A, KNX)
• Lämpövinkki (L osittain)
• Warmia + Energiset (L)
• Melo + Warmia (L)
• Putkarin Poika (L & V)
• LVI-Lipsonen Oy (L & V)
• Sunco (L)
• Aurime (LVI)
• Taita (LVI)

Saaduissa tarjouksissa oli meille muutama suuri pettymys. LVI-kokonaisuuden osalta Suomen LVIS jätti vastaamatta tarjouspyyntöömme, vaikka he olivat aivan loppusuoralla suunnittelutoimittajaa valitessa, kävimme tapaamassa heitä vielä erikseen ennen urakkatarjouspyyntöjä  ja soittelimme puhelimella tarjousprosessin aikana. Jos on ollut enemmän mahdollisen asiakkaan kanssa tekemisissä vieläpä saman tarjousprosessin aikana ja päättää vetäytyä prosessista, on kuitenkin kohteliasta ilmoittaa siitä asiakkaalle! Vähän vastaava asia sattui Moisiolinna Group:n kanssa joilta emme saaneet kolmatta kilpailevaa sähkö- ja automaatiotarjousta pyynnöistä huolimatta. Tämä aiheutti sen, että SA-kokonaisuuden osalta meillä oli vain kaksi kilpailevaa tarjousta Futur-Sähkö  ja Rele Finland.

Kahdestatoista saadusta tarjouksesta oli muutama selvä hyöty jo pelkästään tarjousten suuren määrän takia. Kuten aiemmin sanottu, tällaista tilastollista arviointia ei olisi tarpeen tehdä jos itse tuntisi LVISA alueen tarpeeksi hyvin - nyt siitä kuitenkin oli arvokas apu meille:

1. Meille sopivan kaivon syvyys on 190-210m. Tämän perusteella määrittelimme lopullisen kaivon syvyyden. (Tarjotut olivat välillä 150 - 215m)
2. Tarvittava maalämpöpumppu on 10kw. Tarjotut olivat välillä 8-12kw.
3. Meille sopiva jäähdytystapa on pelkkä konvektori
4. LVISA-kokonaisuuden eri osa-alueiden noin hinnat pystyi katsomaan sisältöä kevyesti arvioiden tilastollisilla menetelmillä siten, ettei valittu toimittaja pystynyt ylihinnoittelemaan itseään

LVISA-toimittajan valinta

Tilastollisen analyysin jälkeen valitsimme listasta ne toimittajat jotka sattuivat analyysin tuloksiin - ja jatkoimme heidän kanssaan tarkempiin keskusteluihin. Jatkoon päässeitä toimittajia olivat: Futur-Sähkö (Koko LVISA paketti), Kotiloimu (LVI) ja Rele Finland (S&A, KNX).

Kotiloimu

Kotiloimu oli yksi ennakkosuosikeistamme ennen tarjouskilpailuja erinomaisten suositusten sekä onnistuneiden referenssien takia. Kotiloimu antoi itsestään todella hyvän kuvan. Heidän kokonaistarjouksensa oli hyvä. Se oli jaettu selkeästi osakokonaisuuksiin, joilla oli eritellyt ja perustellut hinnat. Kotiloimu piti meihin erittäin hyvin yhteyttä prosessin aikana, jonka perusteella menimme käymään tapaamaan heitä. 

Tapaamisessa Kotiloimu esitteli erittäin tarkasti tarjouksen eri osa-alueet. Tarjouksen läpikäynnin jälkeen tutustuimme tarkasti Kotiloimun tiloissa oleviin koneisiin ja laitteisiin. Tämän jälkeen keskustelu jatkui yleisesti LVI-osa-alueella, johon Kotiloimulta sai sekä toimittajavalintaa että myöhempää projektia varten arvokkaita vinkkejä.

Kotiloimusta ei jäänyt prosessissa mitään negatiivista sanottavaa. Olisimme voineet valita Kotiloimun toimittajaksemme ja olisimme varmasti olleet siihen 100% tyytyväisiä - kuten heitä käyttäneet perheenjäsenemme ovat olleet. Kaikki pisteet Kotiloimulle loistavasta palvelusta!

Rele Finland

Rele Finland oli ensimmäinen sähkö- ja automaatiotoimittaja jonka luona vierailimme ennen LVISA-suunnittelutoimiston valintaa. Meillä oli vaihtoehtona ottaa sähkö- ja automaatiosuunnittelu Rele Finlandilta. Tässä vaiheessa heistä oli jäänyt meille hyvä, mukava ja osaava kuva.

Urakkaa tarjotessa Rele Finland joutui ainoana Futur-sähkön kilpailijana lähtemään tarjousprosessiin altavastaajana, koska heillä oli selvästi vähemmän lähtötietoja tarjouksen tekemiseksi (sähköpistekuva). Jostain syystä Futur-Sähkön ja Rele Finlandin tarjoukset sattuivat kuitenkin hämmästyttävän hyvin yhteen, joten missään vaiheessa ei syntynyt epäilystä että tarjoukset olisivat olleet tehty eri perusteilla.

Rele Finlandista jäi ehkä tämänkin nopean ja taidokkaan tarjousprosessin takia hyvin positiivinen kuva. Tapaaminen suunnittelijaa valittaessa oli oikein onnistunut ja Rele Finland antoi itsestään positiivisen kuvan. Tarjouksesta jäi sellainen kuva, että he ovat aidosti asiakkaan asialla ja joustavuutta toimituksessa olisi löytynyt kaikkia muita toimijoita enemmän. 

Rele Finland on alueella nuori ja uusi tekijä. Heiltä näyttää kuitenkin löytyvän oikea asenne sekä tarpeeksi osaamista toimiakseen laajasti sähkö ja automaatio (KNX) osa-alueella onnistuneesti. Voimme suositella siis myös heitä sähkö- ja automaatiotoimituksiin.

Futur-Sähkö

Futur-Sähköllä oli kieltämättä pieni etulyöntiasema LVISA-urakan saamiseen suunnittelupalvelun toteuttamisen takia. Kyse ei ollut oikeastaan lainkaan ns. tonnin alennuksesta, joka meille oli luvattu heidän kanssa jatkamisen ansiosta. Sen sijaan Juhon yksilösuorituksessa sähkö- ja automaation osa-alueella oli sitäkin suurempi merkitys. Juhon suhteen olemme alusta asti olleet erittäin luottavaisia sekä osaamiseen että motivaatioon tehdä asiakkaan kannalta oikeita ratkaisuja.

LVISA-suunnitteluprosessin aikana meille syntyi tiettyjä erimielisyyksiä tai väärinymmärryksiä toimittajan kanssa Nämä olivat hyvin lähellä lopulta kääntää asetelman siten, että emme olisi jatkaneet Futurin kanssa enää urakkatoimitukseen. Asiat kuitenkin selvisivät sopivasti prosessin aikana ja myös alihankkijoiden tekemään LVI-puoleen saatiin sopivasti selvyyttä siten, että toimitussopimus ei jäänyt niistä kiinni.

Futur-sähkön etuna on se, että kaikki LVISA kokonaisuuden osa-alueet tulevat samalta toimittajalta. Futur-Sähköllä on omilla kirjoillaan kaikki työntekijät putkimiehestä IV-kaveriin (vain lämpökaivo ja lattialämmitys  tuli erilliseltä toimittajalta). Futur-sähkön kertomusten mukaan tämän pitäisi näkyä toimituksen tehokkuudessa ja laadussa - ja tätä jäämme tietysti innolla odottamaan!

Futur-sähkö tarjosi muista toimittajista poiketen budjettihintaa (työmääräarvio) tuntihinnoittelulla. Näistä koostettuna tehtiin kattohinta, joka oli tietty prosentti yli työmääräarvion. Tämä malli sopi meille sen takia, että nyt meillä on "yhteinen"? tavoite alittaa työmääräarviot ja budjetti.  Katsotaan kuinka hyvin tässä yhteisesti sovitussa tavoitteessa oikeasti onnistumme. Riski on iso varsinkin ostajalle - sää nähdä kuinka meidän käy. Tilastollisesti tällä alalla kaikki on meitä vastaan :).

Pohjatöiden osalta täytyy ainakin sanoa, että Futur-sähköltä sai todella nopeasti apua kun jossain asioissa iski epävarmuus esim. joihinkin sokkelin alituksen asioihin liittyen. Juuri tällaista palvelua odottaakin toimittajalta, joka on valittu näin pitkään harkitun tarjous- ja toimittajavalintaprosessin tuloksena!

Lopuksi ja jatkoa varten

Lopuksi täytyy sanoa, että LVISA-urakkakokonaisuudesta tulee erittäin jännittävä osa-alue, jota tulemme seuraamaan tässä blogissa erityisen tarkasti ja aktiivisesti. Kokonaisuus on selvästi isoin tuntipohjaisena (ei kiinteä urakka) tehtävä kokonaisuus. Sen onnistuminen on kiinni paitsi toimittajan työn tehokkuudesta - mutta vielä ehkä kaikkein eniten siitä kuinka hyvin pystymme itse mahdollistamaan tehokkaan työn edellytykset. Tämän yhteisen päämäärän saavuttamista seuraamme siis jatkossakin tiheästi - joten palataan asiaan :)

Jatkoa tälle kirjotukselle mm. täällä.

Kattotoimittajien valinta: V. Pöyhönen Oy ja Bitumieristys Jurvanen

Aiemmassa blogissa kerroimme siitä, kuinka päädyimme valitsemaan taloomme pääkatteeksi aidon konesaumakatteen ja parvekkeen sekä autokatoksen yläpuolelle huopakatteen. Oikeastaan tätä päätöstä tehdessämme teimme ensimmäisen tarjouskierroksen konesaumakaton kattotoimittajien osalta.

Ensimmäinen tarjouskierros ja budjetointi

Ensimmäiseen kierrokseen osallistui kolme toimijaa:

• Pöyhönen
• Tampereen Peltityö 
• Mansen Timpurit

Teimme ensimmäisen kierroksen osalta vähän taustatyötä ja kyselimme yrityksiltä vähän lisätietoja ennen varsinaista tarjouksen lähettämistä. Kysymykset koskivat lähinnä yritysten osaamista, kokemusta sekä referenssejä. Näistä toimijoista kaikki kolme vastasivat kyselyihimme. Tampereen peltityöltä tuli vähän suppeampi vastaus, Pöyhönen ja Mansen Timpurit jaksoivat runoilla meille vähän enemmän ja täten antoivat myös erinomaisen kuvan itsestään toimijoina.

Varsinkin Pöyhönen  erottautui koko prosessin aikana ehdottomasti edukseen hyvällä kommunikaatiolle: Kaikkii kysymyksiin vastattiin ja peräämmekin kyseltiin, jos meistä ei kuulunut. Tätä ei tehnyt kukaan muun peltikattotoimittaja!

Näistä yrityksistä ensimmäisellä kierroksella saimme lopulta tarjouksen jostain syystä vain kahdelta ensimmäiseltä. Tampereen peltityö antoi hinnaston, jonka perusteella laskimme oman hintamme auki - ja Pöyhönen antoi ihan OK kokonaistarjouksen. Nämä toimijat jäivät positiivisesti mieleen myös myöhempää aika varten.

Ensimmäisestä kierroksesta ja sen esitiedoista päätimme lopulta varmasti sen, että taloon tulee aito konesaumakate. Tämä antoi meille myös hyvän lähtökohdan kattobudjetin laadintaan.

Toinen tarjouskierros (Aito konesaumakate ja huopakate)

Toisen kierroksen alkuun kului ensimmäisestä puoli vuotta. Kun rakennusaikataulu varmistui ja kaikki isommat suunnitelmat oli saatu lukittua, oli taas aika palata kattotoimittajien pariin. Jostain syystä tässä vaiheessa halusimme ottaa kyselyyn vielä laajemman otannan sekä huopa(bitumi)- että konesaumakatetoimittajia. Tarjouskilpailuun valikoitui siis paljon yrityksiä.

Normaalisti tapanamme ei ole lähetellä tarjouspyyntöjä turhaan. LVIS ja Kattohankkeissa näimme tilanteen kuitenkin sellaiseksi, että kokonaisuuden nopean tarjouslaskennan tai vastaavasti meille tärkeän tiedonkeräyksen vuoksi olemme tehneet melko laajan kyselyn. Kattoasiassa kyse oli siitä, että tarjottava kokonaisuus on yksinkertainen, tarjottavia kohteita oli kaksi (pelti ja bitumi) ja toimittajien aikaa ei mennyt paljon tarjouksen tekemiseen.

Tarjouspyyntö lähti seuraaville yrityksille:
Apakate, Bitumieristys, Finnpelti, Huopakatto Tampere, Husara, Hämeen rakennspelti, JP Peltitekniikka, Kattotutka - Omakatto, Mansen Timpurit, Parke Rakenne, Peimet Oy, Peltikymppi OY, Peltimestarit, Pöyhönen, Suomen Katto Center, Tamkate, Tampereen Peltityö, TL Peltityö, Walttia

Tarjouspyyntöjä lähti yhteensä siis jopa 19 kappaletta. Näistä vastauksia saimme reilulta puolelta toimijalta, eli 10 toimittajalta. Näistä toimittajista huopakattoa tarjosi 2 toimittajaa, peltikattoa 7 toimittajaa ja molempia yhdessä peräti kolme toimittajaa. Näistä vastauksista erottui selvästi muutama muita kalliimpi yritys. Tilastollisesti voidaan todeta, että kaikki koko pakettia tarjonneet yritykset hinnoittelivat itsensä pahasti ulos kilpailusta molemmilta osa-alueilta.

Huopakattotoimittajan (Bitumi) valinta

Loppujen lopuksi huopakaton osalta valinta oli selkein ja helpoin. Bitumieristys Jurvanen oli käynyt aiemmin tekemässä kattohommia tutuillemme. Jälki oli ollut hyvää ja hommat olivat sujuneet hyvin. Muista alan toimijoista meillä ei ollut kokemusta ja olimme julkisen tiedon varassa. Lopulta myös hinta asettui sellaiseksi, että teimme päätöksen melko nopeasti ja helposti.

Konesaumakaton toimittajavalinta

Konesaumatoimittajan valintaan käytimme enemmän aikaa. Kävimme juttelemassa toimittajien kanssa messuilla. Keräsimme messuilta yhteystietoja - jonka lisäksi kartoitimme tietysti eri toimittajia. Tapasimme messuilla Pöyhösen - ja tällä hyvin menneellä keskustelulla oli vaikutusta myös lopulliseen valintaan.

Toisalta tarjouskierrokselta valitsimme tarkempaan tarkasteluun kolme toimittajaa. Aiemmin tutuiksi tulleiden Tampereen Peltityön ja Pöyhösen lisäksi finaalitarkasteluun ylsi hyvällä tarjouksellaan myös Peltikymppi OY. Peltikympin eduksi täytyy sanoa se, että he vastasivat tarjouspyyntöömme noin minuutissa sen lähettämisen aikaan yöllä - kuitaten sen vastaanotetuksi. Tämä oli erinomaista palvelua ja vaikutti myös siihen, miksi Peltikymppi pääsi finaalitarkasteluun!

Finaalitarkastelun jälkeen päädyimme valitsemaan toimittajaksemme Pöyhösen. Pöyhönen ei ollut tarjouskilpailumme halvin toimittaja - mutta tässä ratkaisi selvästi kokonaisuus.

Lopulta valituksikin tulleen Pöyhösen osalta toiminta oli kaikin puolin esimerkillistä. Vastaukset kaikkiin sähköposteihin tulivat ajallaan, messuilla meidät muistettiin postien perusteella ja lopulta meidän peräämme vielä kyseltiin kun päätöstä ei alkanut kuulua. Vastausten sisällöstä, kotisivuilta sekä tarjouksesta heräsi todella kova luottamus Pöyhöstä kohtaan, joka lopulta johti parhaan ja järkevästi hinnoitellun toimittajan valintaan.

Kokonaisuutena täytyy sanoa, että koko kattohankinta oli mielenkiintoinen prosessi. Tuntui paljolti siltä, että toimittajia ei kiinnostanut vastailla tarjouspyyntöön ja tarjouksien perään joutui kyselemään joskus useampaankin kertaan.  Onneksi joukosta löytyi muutama loistava poikkeus, jotka palvelivat hyvin kaikissa tilanteissa, vastasivat äärimmäisen nopeasti sähköposteihin sekä tekivät hyvä tarjouksia. Meidän osalta loistava palvelu ratkaisi voittajat - Juuri näin asiat kuuluukin hoitaa :)!

Kattotyypin valinta: Aito konesaumakate vai lukkosaumakate?

Talopaketti- eli hirsitoimittajia vertaillessamme jätimme katon pois kaikista vertailukohteista. Syynä oli se, että oletuksena sen saisi halvemmalla erikseen kilpailuttamalla - ja toiseksi meidän noin 8 asteen kattokulmalle emme olleet ihan varmoja valittavasta katetyypistä.

Talopaketin valitsemisen aikoihin lähetimme ensimmäiset tarjouspyynnöt, joten katon tyyppi vahvistui aidoksi konesaumakatoksi melko pian. Itse toimittajavertailusta kuitenkin tarkemmin seuraavassa kirjoituksessa.

Kuten nykyisin on melko tyypillistä, niin keskusteluja eri kattotyypeistä löytyy ihan riittävästi. Aito konesaumakate on koeteltu ja pitkään käytössä ollut - varmaksi todettu. Lukkosaumakate on edullisempi ja modernimpi vaihtoehto, jota kaikki talopakettitoimittajat suosivat sen helppouden ja edullisuuden takia.

Kateasiaa selvittelimme keskustelemalla useiden alan toimijoiden, timpureiden ja vähän tuttujenkin kanssa. Suurin osa mielipiteistä viittasi siihen, että lukkosaumakate on nuoresta iästään huolimatta "ihan OK" valinta, jos katon kaltevuus vain on riittävä. Meillä katto on vain 8 astetta, joten suosittelut kääntyivät hyvin nopeasti aitoon konesaumakatteeseen. Osa toimijoista lähti ehdottamaan lukkosaumakatetta, koska kyllähän se bitumisen aluskatteen kanssa toimii. Tähän ei kuitenkaan haluttu lähteä, vaan päädyimme ehdottoman varmaan aitoon konesaumakatteeseen

Terminologiasta ja tarjoamasta täytyy sen verran sanoa, että kone- ja lukkosaumakatteen kanssa kannattaa olla tarkkana. Lukkosaumakatteesta käytetään yleisesti virheellistä nimitystä "lukkosaumakate" toimittajien puolesta. Tämä voi johtaa väärinkäsityksiin - ja varmasti tarkoitushakuisesti siihen, että ostetaan huonommin eri sääoloja kestävä lukkosaumakate ajatellen sen olevan konesaumakatteen tasoa.

Teknisesti emme tietysti ole kummankaan katteen asiantuntija. Näissä valinnoissa on aina asiantuntijoiden sekä halutessaan nettikirjoittelun armoilla. Netistä kokemuksia ei pahemmin tule luettua, koska varsinkin keskusteluissa referenssitakuuta ei ole, substanssista ei voi ikinä tietää ja lähdekritiikki pyritään pitämään korkealla. Asiantuntijoiden osalta tietysti oma kokemus ja historia ohjaa vahvasti mielipiteitä.

Se tarkoittaa näin päätöksentekijänä sitä, että oikeellisen päätöksen tueksi on haettava _useita_ asiaa tuntevia tahoja eri taustoilla, ja saatava nämä perustelemaan omat kantansa useamman kierroksen aikana, jossa jokaista näkemystä pystyy haastamaan toisen ajattelevan asiantuntijan ajatuksilla. Tällainen hiukan rasittava ja aikaa kuluttava menetelmä on kuitenkin osoittautunut tässä projektissa kultaakin kalliimmaksi kaikkien tarjouskilpailutettujen kohteiden osalta, kun on täytynyt miettiä itselle paras ratkaisu.

Meille näistä keskustelukierroksista syntynyt käsitys on se, että lukkosaumakate ei ole niin varma kuin aito konesauma. Vuoto- ja vioittumisriskiä voidaan sietää, jos kate on tarpeeksi jyrkkä, silloinhan vedestä ei fysiikan lakien mukaan muodostu yhtä suuri paine kattoa vasten - ja vesi poistuu katolta helpommin. Tämän lisäksi lukkosaumakatteen alla on hyvä aina olla kunnollinen aluskate, esim. huopakate.

Lukkosaumakatteessa pellit kiinnittyvät toisiinsa katolla saumoissa olevan lukon ansiosta. Tämä tapa on nopea tehdä, mutta kuten arvata saattaa, on lukoissa aina väljystä. Aino konesaumakate sen sijaan taitellaan ja puristetaan koneellisesti katolla yhteen. Tällä moninkertaisella taittelulla sekä koneellisella yhteenpuristuksella varmistetaan se, että saumat varmasti pitävät.

Yksi parhaimmista tämän prosessin aikana meille tietoa tarjonneista yrityksistä päätyi valituksi myös toimittajaksi: V. Pöyhönen Oy. Heidän asiakaspalvelunsa toimi todella hyvin ja asiantuntemuksesta jäi erinomainen kuva. Tästä sekä muiden toimittajien vertailusta lisää myöhemmin.

----------------------------------------------------------------------------------------------

Tähän loppuun vielä tuo huopakaton osuus. Meidän talossamme sekä parveke että autokatos ovat lähes tasakattoja (1:20). Syy tähän on tietysti arkkitehtuurinen. Tällaisissa tapauksissa useiden lähteiden mukaan paras vaihtoehto oli turvautua huopakattoon. Hupakatto on varmasti tiivis ja toisaalta kaikin puolin erittäin sopiva näihin kohteisiin. 

Huopakaton valinta katokseen sekä parvekkeeseen oli lähes itsestään selvä jo pitkältä suunnitteluvaiheesta asti.  Tämän osalta kyse olikin siitä, kuka antaisi meille sopivimman tarjouksen toteutuksesta. Lähipiirin referenssien sekä hyvän tarjouksen perusteella valituksi tuli Bitumeristys Jurvanen Oy - tästäkin lisää seuraavassa kirjoituksessa.

Asuntoa myyntikuntoon + uskomatonta asiakaspalvelua: Muuttokeskus / Lainalaatikko.fi

Kohta alkaa olla aika laittaa nykyinen asunto Espoossa myyntiin. Myyntiin valmistautumiseen kuuluu mm. asunnon siistiminen ilmoitukseen tulevia kuvia - sekä koko näyttöprosessia varten. Tätä varten osa arkitavaroista on hyvä varastoida pois siitä keskeltä olkkarin pöytää =)

Pidin eilen etäpäivää ja siinä töiden lomassa ruokatunnilla hiukan siivoilin ja mietiskelin asunnon myyntiin liittyviä asioita. Siivoileminen jatkui iltaan asti. Kesken siivoilun, olisiko ollut klo 12 lounaan lomassa, tuli mieleen, että jostain voisi hakea banaanilaatiokoita, johon laittaa jo tavaraa säilöön. Käytännössä tarve on säilö A) Laatikoita, jotka avataan vasta sitten joskus kun uusi talo on valmis (ja näistä sitten 80% kirpparille, koska jos kamaa ei ole lähes vuoteen tarvinnut niin ei sillä mitään teekään ;) ja B) laatikoita, jotka tulevat mukana väliaikaiseen asuntoon Tampereelle.

Banaanilaatikoita miettiessä iski epätoivo. Niiden etsiskely, kanniskelu ja kysely ympäriinsä ei ole sitä mukavinta hommaa. Lisäksi ne eivät kestä kovin hyvin päällekkäin, tila on rajattu, ne särkyvät ja mitä vielä.

Seuraavaksi mietin, että tähän on oltava ratkaisu. Menin suorana katsomaan Muuttokeskuksen sivuja, jossa olikin helposti löydettävissä hinnasto.  Nopeasti laskettuna kymmenen laatikkoa loppuvuodeksi vaikutti melko arvokkaalle, joten hylkäsin tämän idean saman tien. Seuraavaksi silmiin osui pahvilaatikko. Melko arvokas 7.5€/kpl. Nopealla googlauksella löytyi muuttolaatikoiden vertailu, josta laatikkoja saa mm. Ikeasta ostettua erittäin edulliseen hintaan.

Muuttolaatikoiden vertailussa on nähtävillä, että kustannukset jäävät melko maltillisiksi, jos laatikot käy hakemassa kaupasta. Meitä lähellä on Iso-Omena, joten siltähän niitä olisi Class Ohlsonilta saanut. Rupesin kuitenkin miettimään pidemmälle: Samalle päivälle piti vielä mahduttaa vähän etätöitä, koko kämpän siivous, tavaroiden pakkausta, reissuun valmistautumista, koiran ulkoilua sekä kaikkea muuta. Eipä huvittanut lähteä ulos kikkailemaan.

Tästä rohkaistuneena avasin lainalaatikko.fi sivun Chatia vasemmassa kulmassa. Kirjoitin sinne "terve". Kesti noin 10s kun aspa otti viestistäni kopin. Kyselin, että mites toimitukset samalle päivälle -> kyllä kuulemma kerkeää, klo 16 mennessä perillä. Tilausta vaan sisään lomakkeen kautta. Lainalaatikon hinta oli kuitenkin sen verran kauppoja korkeampi, että heti en tilausta rohjennut tehdä.

Kyselin vielä Aspalta perään, että miksikäs maksaisin näin paljon teidän laatikoista vrt. Ikea - sen lisäksi, että saan laatikot kotiovelle. Aspa perusteli asiaa hyvin - laatikot ovat materiaaliltaan paksumpia, kestävämpiä ja hyviä pitkäaikaiseen säilytykseen (olin hetkeä aiemmin kertonut tarpeestani -> Hienoa myyntiä tarjota tähän sopivaa ratkaisua!). Tämä riitti perusteeksi - ja tilausformu sisälle.

Kesti ehkä 1.5h kun Veeti alkoi jo haukkumaan ovelle - ja siellähän ne laatikot olivatkin viidennessä kerroksessa suoraan meitin oven takana. Mukana oli myös mukaan rastimani kuplamuovit, teipit ja muut tykötarvikkeet.

Homma kuljetuksineen maksoi selvästi enemmän kuin käynti Ikeassa tai Clasulla olisi maksanut. Sain kuitenkin laatikot kotiini, ne ovat todella lujia, laadukkaita ja helppo koota - ja lisäksi sain kaikki päivän hommat tehtyä!

Ostaminen tehtiin lisäksi helpoksi. Ei tarvinnut selailla sivuja ja etsiä tietoa. Sain vastauksen kyselyyni heti, minulle osattiin suositella oikeaa tuotetta ja vieläpä perustella se juuri tilanteeseeni sopivilla argumenteillä - ja kauppa syntyi heti. Mahtavaa myyntitoimintaa - tätä lisää :)!

Maanrakentajien kilpailutus ja valinta: Maanrakennus Antti Patakangas

Nyt on hurja vauhti päällä Milky Wayn projektissa. Heti kellaritoimittajan perään lukitsimme urakoitsijan tekemään pohjatyöt tontilla. Maanrakentajaksi valikoitu Maanrakennus Antti Patakangas. Alla avattu

Pohjatöiden tekeminen sujuu meidän tapauksessamme erittäin helposti ja nopeasti. Tämä tarkoittaa tietysti myös kustannustehokkaasti. Pohjatöiden kustannustehokkuus on sen ansiota, että Jarmo "Jakke" Järvensivu JPJ OY:stä teki tontillemme louhinnan syksyllä.

Louhinnan ohella tontilta kuorittiin irtomaat sekä kaivettiin rakennuksen pohja oikeaan syvyyteen. Olemme Jaken hommiin äärimäisen tyytyväisiä ja Jakkea voi lämpimästi suositella kaikille maanrakennusta ja louhintaa tarvitseville!

Louhinnan ja mm. kellaritoimittajan valinnan jälkeen oli aika valita yritys, joka vastaisi pohjatöiden tekemisestä eli meidän tapauksessa enimmäkseen täytöstä, salaojista sekä mm. maalämpö- ja vesijohtojen tekemisestä tontille.

Nopea etsintä googlen avulla osoitti, että maanrakentajia löytyy todella paljon. Kaikista yrityksiustä on todella vaikea sanoa, että ketkä ovat oikeasti hyviä tarjoajia ja kenet kannattaa ottaa näin vastuulliseen hommaan. Meillä pienen kokonaisuuden takia hommat ajateltiin hoidettavan tuntitöinä, joten tämä tuo vielä jonkun verran rajoituksia toimijan valintaan.

Lähdimme listaamaan tarjouspyyntöjen vastaanottajia kysymällä referenssejä ystäviltä ja tutuilta. Kanavana toimi myös alueemme rakentajien Facebook ryhmät, joista saimme loistavia vinkkejä urakoitsijoista. Alla listaus meidän läpikäymistämme yrityksistä:

Maanrakentajien ja pohjatyöurakoitsijoiden listaus ja vertailu:

Maanrakennus Patakangas Antti Tmi

http://www.anttipatakangas.fi/

apatakangas@gmail.com

040 570 5370

- Sai erinomaiset suositukset mestariltamme sekä useilta tutuilta sekä Facebookissa

- Saimme puhelimessa erinomaisen vaikutelman

- Kilpailukykyinen hinta, paljon sopivaa kalustoa järkevään hintaan

- Kokonaisuutena paras kokonaisuus ja sai eniten suosituksia

Antti Kauppila

av.kauppila@gmail.com 

044 068 0762

- Erinomainen tarjous ja puhelimessa jäi erittäin hyvä vaikutelma

- Usampi suositus ystäviltä ja tuttavilta

- Todella hyvä kalusto ja osaaminen

- Kilpailukykyinen hinnoittelu

- Jäi vain erittäin niukasti toiseksi tarjouskilpailussa

Veljekset Niinimäki

http://www.veljeksetniinimaki.com/

sami@veljeksetniinimaki.com

040 539 3384

- Teki hyvän tarjouksen, mutta vain pieni kone käytettävissä

Maanrakennus T. Haavisto Oy

http://www.thaavisto.fi/

jussi.haavisto@thaavisto.fi

040 902 2752

- Sai useita suosituksia

- Halusi tarjota vain urakalla, joten ei sopiva meille

Maanrakennus Leikkanen Ky

http://www.maanrakennusleikkanen.fi/

info@maanrakennusleikkanen.fi

040 7794567

- Ei pystynyt tarjoamaan palveluita oikeaan aikaan

- Sai joitaikin suosituksia verkostolta

Maanrakennus Kivijärvi Jari

http://www.maanrakennuskivijarvi.fi/

jari.kivijarvi@luukku.com

0400 298 565

- Ei pystynyt tarjoamaan.

- Sai useamman suosituksen

Turtolan Kaivin Oy

http://turtolankaivin.fi/

0400 632 300

info@turtolankaivin.fi

- Sai suosituksia, mutta jätimme pois tarjouskilpailusta

Aitolahden ympäristöurakointi 

tero.pihkala@kolumbus.fi

0400 923 843

- Sai suosituksia, mutta jätimme pois tarjouskilpailusta

Laatukaivin Ojala Oy 

http://laatukaivin.fi/

laatukaivin@gmail.com

0400 591 363

- Sai suosituksia, mutta jätimme pois tarjouskilpailusta

Olemme sopineet aloituspalaverin maanrakennuksen ja kellarin rakennuksen osalta 15.2.2017. Silloin saamme koko porukan ensimmäistä kertaa tontille, jolloin pääsemme yhdessä miettimään tulevaa projektia. Tällä hetkellä olemme kaikkiin valittuihin toimijoihin erittäin tyytyväisiä - tästä on mahtava jatkaa projektia eteenpäin!

Tulevissa kirjoituksissa lisää rakennusluvasta, katon kilpailuttamisesta, rakennustelineistä, nostopalveluista sekä muista ennen rakennuksen aloitusta kilpailutettavista kohteista.

Talonrakennusprojektin Projektinhallintaa Pilvipalveluna (Zoho Projects)

Nyt tulee taas sarjassamme näitä insinöörit asialla -kirjoituksia. Etene siis VAROVASTI =)!

Rakennusprojekti on sen verran suuri ponnistus, että sen hallintaan ei välttämättä paperi ja excelit riitä. Kun päivästä toiseen vielä paasaa asiakkaille, että toimintaa olisi mahdollista hallita - ja toimintaa johtaa ketterämmin, tarkemmin ja vähemmällä manuaalisella työllä - kun vain käyttää oikeita työkaluja, niin eihän sitä voi omaakaan vapaa-ajan projektia jättää vain ruutupaperin varaan.

Rakennusprojektissa syntyy oikeastaan neljänlaista tärkeää tietoa.

Pääkategoriat tiedolle on lueteltu alla. 

1. Viestintä
2. Dokumentit (Sopparit, suunnitelmat, piirrustukset, asiakirjat, laskut, dokumentit jne)
3. Tehtävät ja niiden etenemä
4. Raha-asiat (Budjetti, toteuma ja näiden vertaaminen)

Projektin kannalta kaikki tärkeä viestintä tulee tietysti hoitaa kirjallisena. Tähän sähköposti on oiva työkalu - ja jokaisella alkaa olla luonnollisesti oma sähköposti, jolla hommia hoitaa. Sähköpostit ovat usein varmuuskopioitu tarjoajan puolesta, jolloin tiedot ovat turvassa. Tärkeää on, että kaikesta viestinnästä jää jälki mahdollista myöhempää tarvetta varten. Puhelimessa sopimista kannattanee siis välttää..

Dokumenttien hallinta on varmasti yksi olennaisimmista asioista rakennusprojektissa. Yhden tietokoneen varaan dokumentteja ei kannata jättää, sillä kovalevyjen hajoaminen on varsin yleistä, eivätkä tiedot ole saatavilla kuin yhdestä paikasta. Kovalevyille varmuuskopiointi taitaa olla vähän -90 luvulta, joten taas pilvipalvelut puolustavat paikkaansa. Meille Dropbox oli tähän miettimättä paras vaihtoehto, koska siitä oli käytössä molemmille maksetut versiot sekä insinöörimäisen pedantisti tehty yhteinen tiedostojenjakorakenne.

Box, Google Drive, iCloud, OneDrive tai Amazonin vastaavat olisivat tähän varmasti yhtä hyviä vaihtoehtoja, mutta koska Dropbox oli jo valmiiksi olemassa, niin se oli helpoin ottaa käyttöön myös tätä projektia varten. Sinne tulee jatkossa projektin osalta myös rakennuksen turvakameran liikenauhoitukset jo vesikaton rakennusvaiheesta lähtien. Tämän hetkinen Dropbox rakenne kuvattu alla:

Tehtävien ja To-Do listojen hallintaan valmista sovellusta ei ollut meillä käytössä. iPhoneja tulee kyllä käytettyä monenlaisiin asioihin aina synkronoituvista Anylist kauppalistoista GameBook golfkierrosten seurantaan, mutta projektinhallinnalle ei vielä ollut käytössä vapaa-ajan sovellusta. Ostoslistasovellus tulee kyllä palvelemaan projektinkin ostoslistojen luomisessa, mutta tehtävälistaksi siitä ei ole.

Päivän (illan, tai itseasiassa yhden automatkan) asiaa googlailtuani löysin melko pitkän listan erilaisia ilmaisia asnenettavia tai pilvessä toimivia projektinhallintatyökaluja. Vahvimmin vastaan tulleista lista tässä:

• Asana Project Management
• Ace Project Management
• Zoho Projects
• Trello
• Wrike
• Gantt Project Management
• Freecamp

Suurin osa vastaantulleista sovelluksista oli hyvin ketterään ohjelmistokehitykseen suuntautuneita. Ne tukevat Scrum tai Kanban tyyppistä toimintatapaa, jossa taskejä siirrellään vain paikasta toiseen. Rakennusprojektin vetäminen ketterästi kuulostaa varsin hauskalle, mutta ajatuksemme on ollut kuitenkin vahvemmin perinteisen suunnitteluorientoituneen rakentamisen puolella. Tämä tarkoittaa käytännössä seuraavia ominaisuuksia projektinhallinnalle:

1. Selainkäyttöinen pilvipalvelu, johon myös iOS sovellus iPhoneen
2. Selkeä GANTT -näkymä, jossa tehtävät ja niiden riippuvuussuhteet aikajanalla
3. Kalenterimuotoinen näkymä tehtävälistaan ja niiden aikarajoihin
4. Tehtävien jako henkilöille sekä omiin tehtäväkokonaisuuksiin
5. Kustannusseuranta
6. Kevyt raportointi

Noiden viiden kohdan perusteella suurin osa listan palveluista karsiintui pois. Jäljelle loppuvalintaan jäivät Zoho Projects ja Ace Project Management. Toisaalta, loppuvalinnan tekeminen olikin sitä vaikeampaa, koska molemmat palvelut pystyvät tarjoamaan kaiken tarvittavan ja enemmänkin. En edes muista millä perusteella päätös tuli tehtyä - ehkäpä tunteella ja sitten keksi jonkun "järki"perusteen sen tueksi - kuten päätöksissä yleensä. Jos nyt asiaa harkitsisi, niin käytettävyys näyttää Acessa jopa Zohoa paremmalle.

Zoho on kuitenkin käytössä ja palvelee varsin hyvin, niin tässä lyhyt ominaisuusesittely kuvien muodossa.

Pääosassa Zohossa ovat tehtävät (tasks). Tehtävien pohjalle voi luoda projektin merkkipaalut (milestones), jotka ovat tiettyjä aikarajoja tai isompien vaiheiden aikatauluja. Jokaiseen merkkipaaluun voi liittyä useampi tehtäväryhmä (Task List). Tehtäväryhmä voi ryhmitellä eri aiheiset tehtävät, jotka pitää kuitenkin valmiina samaan merkkipaaluun mennessä. Esimerkiksi rakennuslupa- ja kilpailutusmerkkipaaluun voi kuulua erillisinä tehtäväryhmiä kilpailutus, rakennuslupa sekä jotain oheistehtäviä.

Uuden tehtävän lisääminen on tehty melko selkeäksi. Projektin alta lisättäessä ei kaikkia tietoja tarvitse syöttää erikseen, tässä kuitenkin päänäkymästä lisättäessä myös projekti pitää syöttää. Tehtävälle valitaan lista, jonka perusteella se liitetään myös oikeaan merkkipaaluun. Jokaiseen tehtävään voidaan lisätä dokumentteja, antaa tärkeysmääreitä sekä alku- ja loppuaikoja. Loppuajan ohittaneet tehtävät muuttuvat punaisiksi ja erottuvat siten hyvin joukosta. Tehtävän saa helposti myös merkattua itsensä tai jonkun muun henkilön tehtäväksi. 

Tehtäviä pääsee myöhemmin helposti muuttamaan. Tehtävälle voi luoda alitehtäviä, sen vastuuhenkilöitä voi muutaa tai sen aikataulun voi siirtää. Jokaiselle tehtävälle saa muistutukset, jotka ovat käteviä, jos käyttää puhelimessa appsia, joka muistuttaa tehtävistä hälyttämällä. Jokaiselle tehtävälle voi myös laittaa valmiusasteita (%) joiden avulla seurantanäkymissä (GANTT) nähdään yksittäisen tehtävän edistymää. Koska niin tarkalle tasolle ei tässä projektissa ole tarve mennä, niin käytännössä tehtävät kuitataan aina kerralla valmiiksi tehdyksi painamalla valmis -nappia.

Ainoa hiukan enemmän käsitöitä vaativa asia on tehtävien ketjuttaminen. Ketjuttaminen tehdään käsityönä laittamalla jokaiselle tehtävälle sen esivaatimuksena olevat tehtävät numeroina alla näkyvään kenttään. Jos aikojen kanssa on ongelmaa (esitieto loppuu myöhemmin kuin tämä alkaa) antaa järjestelmä tästä ilmoituksen ja ajat pitää siirtää käsin. Se ei tosin onnistu tästä näkymästä, joten se on käytävä tekemässä classic-näkymän kautta tai avaamalla erikseen tehtäväikkuna auki. Vastaavasti jos tehtävän aikoja yrittää muuttaa (esim. raahaamalla sitä GANTT näkymässä), järjestelmä herjaa aikaristiriidasta ja sen ratkaiseminen onnistuu vain käsin alku- ja loppuaikoja muuttamalla siten ettei ristiriitoja tule. Joustavampi ratkaisu olisi, että järjestelmä osaisi itse "työntää" ristiriitaiset tehtävät pois edestään.

Kun tuon ketjutuksen saa käsin tehtyä, on tulos kuitenkin palkitseva. Kaikki tehtävät näkyvät melko selkeästi GANTT kaaviossa -ja tehtäviä voidaan tarkastella joko merkkipaalu tai tehtävätasolla. Tämä antaa todella hyvän kuvan projektin aikataulun seuraamiseksi.

Toinen vähintään yhtä hyvä näkymä on kalenteri. Kalenterissa kaikki merkkipaalut sekä tehtävät ja niiden kestot näkyvät kalenterissa. Kalenterista on helppo katsoa mitä milloinkin olisi syytä tehdä. Erillisellä lisäosalla kalenterin saa näkymään myös omassa Outlookissa koti- tai työkoneella.

Tehtävien seuraaminen onnistuu näiden näkymien lisäksi ylätasolla myös raporttimuodossa. Jos esimerkiksi perheen sisäinen tehtävänjako tai suoritusnopeus on kiistanalainen, selviää se helposti tilastoista. Tätä ominaisuutta on siis käytettävä erityisen varoen ;)

Raha-asioiden hoitamiseksi otimme Zohoon lisäksi myös ilmaisen Invoice -moduulin käyttöön. Tarkemmin se on itseasiassa oma palvelunsa, jolla pystyisi tekemään myös laskutuksen. Kulupuolen kirjaamiseen ratkaisu on yliampuva, mutta sillä saa helposti lisättyä kulurivit eri luokkiin ja seurattua eri luokkien kulukertymään aikajanalla. Tiedot synkronoituvat saumattomasti Zohossa Project ja Invoice toimintojen kesken, joten kaiken tiedonsyötön voi tehdä Zogo Projectin käyttöliittymässä.

Zoho Invoice ei tarjoa toimintoja budjetointiin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että budjetti joudutaan tekemään Excelissä sekä siirtämään käsin kulutiedot ainakin summatasolla Zohosta Exceliin. Tämä ikävä käsivaihe kuormittaa, mutta toisaalta arvostamme Zohossa sitä että talteen jää rivitasoinen kustannuserittely. Toisaalta, Drobox on hyvä ja luotettava paikka tälle Excel muotoisella biudjetointitiedolle.

Tällaisella portfoliolla tiedot siis pysyvät toivottavasti hallussa. Olisikos näihin hyviä lisävinkkejä, miten hommia voisi vielä helpottaa?