30.3.2017

Lammin Kellari, vko 1: Lammitassut (anturat) ja Seppo Yliaho


Maanrakennuksesta selvittiin kunnialla pienten routavaikeuksien jälkeen kun apuna oli kunnon tekijämies, Maanrakennus Antti Patakangas. Seuraavaksi olikin aika jännittää sitä, että miten hyvin vatupassi pysyi omassa kädessä - eli toisin sanoen miten kellarin teko lähtisi liikkeelle anturoista. Villa Milky Wayn kellari tehdään kokonaan Lammi Kivitalojen Lammin Betoni -tuotteilla.








Hyvän pohjan päälle kellarin tekeminen lähtee tietysti Anturoista. Anturat on perinteisesti tehty siten, että laudoista muotoillaan oikeanlaiset muotit, joihin sitten oman maan hiekasta ja rautakaupan betonista tehdään vuokramyllyllä itse betoni ja kärrätään kottikärryillä muotteihin. Onneksi nyt ei enää tarvitse tehdä niin.

Anturan tekeminen lähti siitä, että edellisellä viikolla ennen anturoiden tekemistä Lammi toi ja nosti keskellä tonttia Lammin Tassut. Tassut ovat raudasta ja muovista tehtyjä muotteja, jotka tiivistyvät maata vasten kun niihin pumpataan betoni sisään. Tämän pitäisi nopeuttaa kellarin tekemistä huomattavasti, sillä määrämuotoiset tassut voi vain pätkiät oikeaan pituuteen, koska ne sisältävät jo oikean muodon sekä sisälle tarvittavat raudoitukset. 





Lammi oli pakannut tassut hyvin. Niiden purkaminen ja nosteleminen oikeille paikoilleen tontilla oli nopeaa ja helppoa. Tassut oli saatu nostettua myös alas tontin pohjalle (4m pudotus), jolloin ne olivat lähellä valupaikkaa.



Yleiskuva tontista ennen kuin Lammi Tassujen paikoitus aloitettiin:



Lammi-Tassujen muotoilu on kyllä erittäin helppoa. Voimapihtien avulla Tassujen teräsverkkojen katkaisu käy nopeasti - ja tassujen muotoilun oppii helposti. Meillä oli onneksi vielä tukenamme Suomen parhaita opettajia: Lammin kovasti suosittelema Seppo Yliaho. Seppo neuvoi meille nopeasti tassujen oikean käytön - ja sen jälkeen pystyimme tekemään anturat helposti ja omatoimisesti paikoilleen - Sepon käydessä opastamassa ja tarkastamassa työn jälkeä vain tarvittaessa.


Hetken järjestelyn jälkeen kellarin ja tukimuurien suunnat alkavat jo hahmottua. Ensimmäisen puolenpäivän askartelujen jälkeen tilanne näytti suurinpiirtein tältä:




Hiukan lisää tekemistä, ja tontilla oli enää muutama paikka jäljellä, josta puuttui Lammi Tassut oikeasta paikasta. Kolmen perheenjäsenen sekä satunnaisesti yhden ohjeistajan voimilla homma sujui ihmeellisen helposti ja nopeasti.





Noin puolentoista päivän oman ajankäytön jälkeen tilanne näytti jo tälle: Kaikki valmistelut oli tehty ja tontti oli valukunnossa. Samalla kerkesimme vielä valmistella ja leikata kaikki tarvittavat harjateräkset sekä valmistella bitumikermit, jotka tulivat anturoiden päälle heti valamisen jälkeen seuraavana aamuna.



Kolmantena päivänä pääsimme siis tositoimiin, eli valuhommiin heti aamusta aikaisin. Valuhommat meille hoiti Sepon pitkäaikaisen kokemuksen ja siihen perustuvan valinnan perusteella Vammalan Betoni.



Teimme myös betonin osalta kilpailutusta, mutta Seppo Yliahon vuosikymmenten kokemus Lammi Kivitalojen tekemisestä - sekä jokaiseen taloon kuuluvasta betonoinnista johtuen emme halunneet juurikaan vaikuttaa valintaan.   Vammalan Betonin kalusto oli tarkoitukseen erittäin sopivaa ja työ hoitui helposti ja tehokkaasti. Lisäksi heidän ehdottomaksi plussaksi täytyy laskea se, että betoni laskutetaan perustuen yhteen kuutiohintaan, johon kuuluu pumppaus ja kuljetus. Muilla betonia tarjoavilla kuljetukset, pumpun käyttöajat ja muut tilpehöörit tunnuttiin laskuttavan aina erikseen - joten kustannusten arviointi - saati seuranta - on aina haastavaa. Vammalan Betonin kanssa myös määrän tarkentaminen onnistui todella hyvin - viimeisen kuorman osuus tilattiin toiseksi-viimeisen kuorman loputtua.


Valutapahtuman alkaessa kaikki oli valmiina, tehtävät jaettu optimaalisesti perustuen Seppo Yliahon kokemukseen ja paikallaolijoiden osaamiseen :). Arvatenkin itselle ei sattunut se tärkein tehtävä ;). Käytännössä anturan valamisessa tehtävät ovat seuraavat:
  • Kuljettajat ja ohjaajat: Betoniauton ja pumpun ohjaajat, jotka säätelevät ylhäällä betoniauton toimintaa sekä alhaalla kauko-ohjauksella betonipumppua perustuen pumppumiehen liikkeisiin
  • Pumppumies liikuttaa betonipumpun päätä. Pumppumies huolehtii siitä, että Lammi-Tassut täytetään optimaalisesti haluttuun pinnankorkeuteen perustuen laser-mittamiehen kertomiin lukemiin. Pumppumiehen rooli on porukan tärkein, hän voi tehdä muiden hommista joko todella helppoa tai pirullista. Seppo Yliaho pumpussa toimi äärimmäisen hyvin ja hommat toimi loistavasti
  • Laser-mittamies: Lasermies tulee heti pumppumiehen perässä ja mittaa betonin pinnankorkeutta. Pinnankorkeutta käyttävät hyväkseen pumppumies sekä heti mittamiehen perässä tuleva lapiomies. Mittamies kommunikoi laser-miehen kanssa sanallisesti ja lapiomiehelle tekemällä oikean pinnankorkeuden korkuisia merkkejä betonin pintaan.
  • Lapiomies kulkee porukan viimeisenä. Hän seuraa mittamiehen kommunikaatiota sekä tekemiä merkkejä. Lapiomies tasoittaa betonin pinnankorkeuden perustuen mittamiehen merkkeihin (tai sanalliseen kommunikaatioon).
  • Lopuksi kaikki voivat osallistua betonin liippaamiseen, jossa anturan pinta vielä viimeistellään ja siitä poistetaan kaikki harjanteet.








Lammi Tassujen valaminen anturoiksi - eli betonin pumppaaminen ja levittäminen aloitettiin tontin alareunasta, eli kauimmasta nurkasta tulevan talon alta talon perustuksesta. Anturan täyttäminen sujui yllättävän helposti ja oikeat korot löytyivät nopeasti - todennäköisesti selvän tehtävänjaon ja erittäin pätevän pumppumiehen (Seppo Yliaho) ansiosta.



Vaikka valutapahtuman aikana sekä heti sen jälkeen betonin pinnankorot näyttivät hyville, olivat ne seuraavana päivänä harkkojen latomista aloitellessa vajaita. Päättelimme, että Lammi-Tassujen ominaisuus on sellainen, että ne mataloituvat käytössä aika paljon, mm. sen takia, ettei tassun ylälaidasta kulje terästä tassun yli joka pitäisi tassun sivut muodossaan. Tämä koskee ilmeisesti erityisesti näitä 600mm leveitä Lammi-Tassuja. Tassut pullistuivat valettaessa huomattavasti. Pohdimme, että tämä on jatkunut entisestään vielä yön aikaan. 

Valamisen aikainen sekä sen jälkeinen pullistuminen johtaa ainakin kolmeen asiaan:
  1. Betonia kuluu arvioitua enemmän
  2. Anturasta tulee 5-10cm tarkoitettua leveämpi, joka vaikeuttaa rautojen asettamista
  3. Anturan yläpinta jää suunniteltua alemmaksi (kuten meillä osittain kävi).
Ensimmäinen kohta tuo vain kustannuksia. Ero saattaa olla muutamia kuutioita, joten puhutaan melko pienistä rahamääristä.

Toinen kohta vaikeuttaa anturoiden raudoittamista. Käytännössä anturaan laitetaan pystyyn teräksiä, jotka tukevat tulevaa seinää ylöspäin. Raudoitusta tulee sitä enemmän mitä isompia voimia, mm. maanpainetta, seinään kohdistuu. Raudoittamisessa teräkset pitää pystyä laittamana anturassa oikeaan kohtaan siten, että ne tulevat osumaan tulevien harkkojen sisään. Tulevien harkkojen paikat määräytyvät tietysti talon suunniteltujen nurkkien mukaan, jotka mitataan millimetrin tarkasti. Jotta homma ei olisi tarpeeksi helppoa, on harkot vielä auki vain osittain - näin ollen raudat ovat saatava sattumaan hyvin lähelle oikeita kohtia. Kun anturat kuitenkin valaessa leviävät, on oikeiden mittojen löytäminen vaikeaa. Meillä tämä johti siihen, että osa raudoista jouduttiin vielä illemmalla ottamaan irti, mittaamaan uudelleen paikalleen kivien kanssa siten, että ne tulevat seuraavana aamun jäämään kivien sisälle.

Kolmoskohta tarkoittaa käytännössä sitä, että harkkojen latomisessa joudutaan tekemään kompromisseja. Lammi-Tassujen kulmat ja päädyt näyttävät pysyvän kasassa keskikohtia paremmin. Tämä tarkoittaa sitä, että keskikohdat laajenevat ja myös niiden pinta tippuu kulmia enemmän. Kun seuraavassa vaiheessa anturan päälle tulevien sokkelikivien ristimitta ja korko mitataan kulmista, ovat ne keskikohtia suorempana. Kun seinä kuitenkin pyritään pitämään suorassa, joudutaan harkoja kiilaamaan anturan keskellä huomattavasti reunoja ylemmäksi - vaikka valuaikaiset mitat olisivatkin näyttäneet erinomaisille. Jatkossa tällaisen leviämisen ja siitä johtuvan pinnankorkeuden muuttumisen osaa ottaa paremmin huomioon.

Jokatapauksessa, tassut saatiin pumpattua täyteen ehdottoman nopeasti ja tehokkaasti. Lopputulos näytti eri kulmista tälle:






Valun jälkeen iltapäivällä paikalle tuli Lammin kivitoimitus. 








Toimituksessa oli mukana erilaisia kiviä, joiden avulla ristimittoja alettiin ottamaan heti kviien tultua. Ristimitojen ottaminen ei todellakaan sujunut helposti, koska aiemmin laitetut raudoitukset olivat mm. tassujen leviämisen takia väärissä paikoissa. Onneksi teräkset lähtivät helposti nyppimällä irti - ja ristimitat saatiin lopulta täsäämään. Kulmakivien ristimittojen perusteella kivilinjat langoitettiin ja raudoitukset revittiin sekä taas vasaraa apuna käyttäen asetettiin takaisin anturaan lankalinjojen sisään. Tähän Lammi-Tassujen leviämisestä todennäköisesti johtuvaan korjailuun meni aikaa pari tuntia - joten terästen osalta ylimääräinen työ oli erittäin kohtuullista. Seuraavassa kirjoituksessa kerromme vähän harkkojen latomisesta ja anturan laskeutumisen vaikutuksesta sen ensimmäiseen varviin. Tämän vaikutus on hiukan isompi, mutta kuitenkin sekin hyväksyttävissä.



Loppuyhteenvetona voidaan todeta, että Lammi-Kivitalojen valinta kellarin tekemiseen oli erinomainen. Kaikki on toiminut loistavasti ja paikallinen Lammi-yhteyshenkilö on käynyt tontilla katsomassa miten projekti etenee. Materiaali on ollut erinomaisessa kunnossa ja sen avulla kellarin tekeminen on ollut helppoa ja tehokasta. Lisäksi Lammin suosittelema opettaja ja tekijä Seppo Yliaho on ollut maineensa veroinen. 

Lammi-Tassujen kanssa oli alussa pieniä ongelmia, mutta ensimmäisen valuharkkovarvin jälkeen nämä ongelmat on saatu passattua kohdilleen kiiloilla ja tekeminen helpottuu. Näistäkin kokemuksita voi oppia - ja seuraavan Lammi-kivitalokerllarin tekeminen kävisi monin kerroin tätä nopeammin.





Kellarisarjan seuraava kirjoitus käsittelee ensimmäisen viikon loppupuolta, jolloin harkkojen latominen ja seinien nostaminen aloitettiin.

24.3.2017

Järjetön hulevesilaki ja verovarojen käyttö Tampereen Vuoreksen tonteilla


Hyvin pikaisella ajattelulla hulevedet (=sade-&sulamisvedet) on melko yksinkertainen juttu. Kaikkialle (rakentamattomaan) maahan sataa vettä ja lunta, joka sulaa - ja sitten vedet virtaavat ja/tai imeytyvät maastoon.

Kun samaan maastoon rakennetaan sitten torppa, niin vedet eivät imeydy katon läpi, vaan ne siirtyvät muutaman kymmenen metriä - virtaavat ehkä veden tiheyden (paikallinen vesimassan määrä esim. rännien alla) kasvun takia vähän pidemmälle ja imeytyvät sitten suurinpiirtein samaan paikkaan, kuin ennen rakennuksiakin. Helppoa, yksinkertaista ja luonnonmukaista, eikö totta?

Meidän kadun osalta hulevesien valumissuunta on hahmoteltu erittäin karkeasti ja yksinkertaisten alla olevaan kuvaan. Huomiona voi sanoa, että suurin osa vesistä ei todellakaan valu noin kauas, vaan imeytyy paikallisesti moreenimaahan siinä paikalla johon se sataa/ränniä pitkin valuu.


Omaan silmään kuva näyttää ihan järkevälle. Vesiä valuu ja imeytyy tasaisesti tonttien alueella. Tien ja rinteen alapuoliset tontit viettävät niin paljon metsään, että vedet valuvat ja imeytyvät sinne. Yläpuolella ne imeytyvät tontille tai osa valuu kadulle

Tämä kuulostaa insinöörin koulutuksella ihan järkeenkäyvälle - mutta ympäristöön ja infraan perehtyneet asiantuntijat ovat päätelleet toisin. Tampereen Vuorekseen on rakennettu hulevesiviemärit. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että harmaan viemärin rinnalla kulkee erillinen viemäristö sadevedelle. Viemäristön tarkoituksena on siis kuljettaa sadevedet pois tonteilta. Tämä tarkoittaa sitä, että tonteille upotetaan normaalit sadevesiputkistot, jotka kuitenkin laskevat veden keskusviemäri. Viemäri on tässä ehkä liioiteltu sana, koska vedet putkitetaan vain muutaman sadan metrin päähän samaan laaksoon kuin ne muutenkin valuisivat.

Kuvan vasemman, eli rinteen yläpuolisten, tonttien osalta tämä hulevesiviemäri on insinöörinkin järjellä ihan järkeen käypä juttu. Vuoreksen tonttimaa on rakentamisen näkökulmasta täysin järjetöntä - tarvitaan louhintaa sekä vaikeita rinneratkaisuja. Kun tähän paikkaan on kuitenkin kylä pitänyt saada, niin se vaatii infran ylläpitäjältä (Tampereen Kaupunki) tiettyjä toimia, että homma pysyy hallinnassa.



Yksi tällaisista toimista on tuo hulevesiviemäröinti.  Sillä huolehditaan (=pakotetaan) talon omistajat ja rakentajat siihen, että hulevedet käsitellään jokaisella ylärinteen tontilla asianmukaisesti siten, ettei vesi pääse valumaan hallitsemattomasti oman talon perustuksiin, kadulle tai vielä tärkeämmin kadun yli alla olevien talojen perustuksiin. Veden luonnollinen virtaussuunta huomioiden tämä on edelleen vielä järkevää.

Järjettömäksi homma menee silloin, kun samaa mallia sovelletaan ilman maalaisjärkeä kaikkiin alueen asukkaisiin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että myös alamäessä olevat talot, joiden vedet virtaavat jokatapauksessa samaan notkoon kuin koko sadevesiputkiston vedet. Tätä järjettömyyttä lisää se, että näissä taloissa liittymiseen tarvitaan sähköpumput, koska tontit ovat osin tietä eli viemäriä alempana.

Ympäristösyillä perustellaan siis se, että kymmenet tontit ostavat sähköpumput pumpatakseen sadevedet tontilta muutaman sadan metrin päähän siitä, mihin ne luonnollisesti satavat, jotta kallis sadevesiviemäröinti saadaan hyötykäyttöön?



Kuva osoittaa kaikkineen kuinka järjettömästä asiasta on kysymys. Kaikki rinteen alapuoliset tontit joutuisivat pumppaamaan kaikki sade- ja sulamisvedet kaupungin järjestelmään vain, jotta ne voidaan valuttaa samaan paikkaan muutaman sadan metrin päässä. *huutonaurua*

Päästäkseen eroon tästä totaalisesta järjettömyydestä, ei ihan maalaisjärki riitä. Jokaisen rakentajan on anottava erikseen vapautusta [vapautushakemus] tästä hulevesijärjestelmästä. Vapautuksen hakemiseksi on ensin tehtävä erillinen liitoslausunnon tilaus erillisellä liitoslausunnontilauslomakkeella. Kun liitoslausunto on saatu, voi täyttää vapautuspyynnön, joka lähetetään edelleen Tampereen ympäristönsuojeluyksikköön ympäristötarkastajalle. Meillä ei ensimmäiset lähetykset edes olleet hyväksyttyjä, koska mukaan pitää tietysti liittää hulevesilaskelmat ja käsittelysuunnitelmat tontilla. Ne löytyvät osana LVIS-suunnitelmia, meidän esimerkki tässä alla.


Kun seuraavaan sähköpostiin saatiin sitten yo. asianmukainen liite mukaan, alkoi odottelu. Viikon-parin odottelun jälkeen Tampereen kaupungin ympäristöosasto muisti sähköpostilla, josta löytyi liitteestä varsin mukavaa luettavaa. Hakemuksemme oli lähtenyt kaupungilta Tampereen vedelle lausuntakierrokselle, jossa pyyntöömme oli haettu puolto tai meidän tapauksessa puoltamatta jättäminen.

"Tampereen Vesi on antanut liitteenä olevan vastineen hulevesivapautushakemuksestanne.  
Teillä on mahdollisuus puolestaan antaa siitä edelleen vastine. Ohessa on myös vastinepyyntö."



Sähköpostia lukiessa meinasi mennä kahvit ja munkkipossut väärään sieraimeen. Suuren ihmetyksen vallassa yhdistin puhelun Tampereen kaupungille ja pyysin puhelimeen hulevesien käsittelystä Tampereen Vedellä vastaavaa virkamiestä. Kuin ihmeen paikalla viidessätoista sekunnissa puhelimen päässä oli henkilö, joka vielä muisti meille tehdyn puollon (puoltamatta jättämisen). Tämä oli oikeastaan varsin hyvä suoritus kaupungilta (joskin - lienee pakollista päivystää puhelinta kun tällaista sekoilua tehdään näinkin yksinkertaisessa asiassa)

Virkamieheltä sain selkeän selityksen asiaan. Hänen mielestään siinä, että me (ja muut alapuoliset tontit) alkaisivat pumppaamaan vettä ylös putkeen, jotta se voitaisiin laskea takaisin samaan paikkaan hiukan eri kohdassa, oli myös järjetöntä. SääntöSuomen laki kuitenkin velvoittaa, että koska rakennamme hulevesiviemärin vaikutusalueelle, on heidän lain mukaan pakko olla puoltamatta sen käyttämiseltä vapautumista. Toisin sanoen, vaikka siihen liittyminen olisi kuinka järjetöntä tahansa, pakottaa laki heidät yrittämään sen pakottamista. *nyt ei enää edes naurata*

Lohdutukseksi virkamies totesi, että vaikka laki pakottaakin heidät toimimaan vastoin sekä ympäristön, rakentajan että kaupungin etua, on päättävällä viranomaisella kuitenkin yleensä järki päässä. Toisin sanoen, heidän lainvelvoittamalla päätöksellään ei todennäköisesti ole mitään merkitystä, vaan viranomainen ajattelee tässä aitoa ympäristön etua, eikä pakota kymmeniä talouksia siirtämään vettä sähköpumpulla toiselle puolelle kylää. Tätä päätöstä odotellessa...

Hauskin osa puhelua oli ehkä se, että virkamies totesi itsekkin, että kyllä tästä järjettömyydestä on yritetty valittaa ylöspäin aivan turhana verorahojen käyttönä ja byrokratiana... No, kukapa sitä virkamiestä kuuntelee... ;)

Mitä tästä nyt sitten jää käteen?
Enimmäkseen ihmetys sääntöSuomesta. Luodaan kallis sadevesiviemäristö, joka hyödyttää alle puolta rakennuksista. Sen jälkeen luodaan hillitön byrokratia, johon osallistetaan jonokaupalla virkamiehiä pyörittelemään papereita - ja toinen liuta vastailemaan kyselyihin tästä järjettömyydestä - ja lopuksi viranomainen hylkäämään edellisten tekemät päättömät suositukset. Kuulostaa juuri siltä Suomelta johon me kaikki haluamme veromme maksaa... Mites siellä vanhainkodeissa menee?

21.3.2017

LVISA urakoitsijan valinta: Futur-Sähkö Oy


Aiemmassa LVISA-suunnittelua koskevassa kirjoituksessamme kerroimme, kuinka teimme LVISA suunnittelun Futur-Sähkön kanssa. Futur-sähkö tuli valituksi LVISA-suunnittelun toimittajaksi prosessissa, jossa jo pääsimme vertailemaan LVISA-alueen urakoitsijoita.

Jatkoa tälle kirjotukselle mm. täällä.




LVISA Tarjouspyyntö

LVISA-suunnittelun pääajatuksena oli se, että pystyisimme kilpailuttamaan LVISA-urakoinnin erikseen riippumatta siitä, kuka suunnitteluvaiheen olisi meille tehnyt. Futur-Sähkö tarjoaa suunnittelusta urakkaan jatkamisesta alennusta, kuten kaikki muutkin alan toimijat. Tällaisessa mallissa on kannattaa varmistaa se, että sisältyykö alennettuun hintaan kaikki materiaali jo suunnittelun aikana (kilpailuttamisen tueksi) vai onko ajatus se, että alennettu hinta tarkoittaa niiden tekemistä myöhemmin kun suunnittelutoimisto on valittu myös urakoitsijaksi. Tässä meille kävi väärinymmärrys oman huolimattomuutemme takia - ja jälkeen päin ajatellen olisi ollut hyvä selvittää täsmällinen suunnitteluvaiheen sisältö tarkemmin.

Lopulta LVISA-suunnittelun tuloksena syntyi kuitenkin materiaalit, jolla pystyi melko luotettavasti kilpailuttamaan alueen urakoitsijat. Teimme LVISA alueesta yhden tarjouspyynnön, jonka osalta toimittajat pystyivät annettujen liitteiden (LVISA suunnitteluaineisto) avulla tarjoamaan yhtä tai useampaa kokonaisuutta.



Tarjouspyyntö lähetettiin sähköpostilla sopivan saateviestin sekä LVISA-suunnitteluliitteiden kera toimittajaehdokkaille, joita lopulta tuli uskomattoman vino pino alkuperäiseen suunnitelmana nähden.

LVI, sähkön ja automaation toimittajavaihtoehdot

Toimittajaehdokkaista meillä oli jo tarjouspyynnön lähettämisen aikoihin muutama ennakkosuosikki. Mestarimme sekä Vuoreksen alueen Facebook-ryhmissä meille suositeltiin muutamaa toimittajaa erittäin lämpimästi. Tämän lisäksi  otimme suosikkilistallemme omien LVISA-suunnitelluvaiheen kokemusten perustella muutaman yrityksen:
Futursähkö, Rele Finland, Moisiolinna Group, Suomen LVIS, Putkarinpoika, Kotiloimu ja Pro Talotekniikka Oy

Näille ns. suosikkiyrityksille räätälöimme erilliset tarjouspyynnön saatekirjeet ja osaa toimittajista tapasimme erikseen. Osan kanssa olimme tavanneet jo sunnitteluvaiheen toimittajaa mietittäessä.




Näiden ns. suosikkiyritysten lisäksi listalle kertyi turhankin suuri joukko eri LVISA alueen toimijoita. Ajatuksemme oli, että pienimmillään LVI, LVIS tai LVISA kokonaisuuden olisi voinut pilkkoa seuraaviin kokonaisuuksiin:

  1. Sähkö- ja KNX automaatio (näitä ei voi erottaa)
  2. Vesi ja Viemäri
  3. Ilmanvaihto (IV kone ja putkitukset)
  4. Lämmitys (Lämpöpumppu ja mahdollinen vesivaraaja)
  5. Viilennys (Maakylmälaite ja putket)
  6. Maalämpö (kaivo ja putkitukset)
  7. Lämmönjako (lattialämmitys)

Jos urakan olisi oikeasti jakanut 7 osaan, olisi siinä itsellä todella suuri hallinnointi. Niinpä käytännössä oli alusta asti selvää, että maksimimäärä toimittajia olisi 2-3 kpl. Toimittajalista koottiin messuvierailujen sekä erittäin kaavamaisen google-käytön perusteella. Alla lista toimittajista, joille lähti jonkin osa-alueen tarjouspyyntökysely sähköpostilla:

Janne Lipsonen, Aurime, LV-Palvelu Majamäki, Putkiasennus Olli Rauto, Asennuspalvelu Control Oy, Putkiasennus Harri Karvonen, Lämpovinkki, Greenheat, Ekolämpo, Sunco, Warmia, Mäkelänputki, LVIkurikka, Airservice, Rakair, Lähiputki-yhtiot, Tamperelvi, Näsinvjl, LVIklemi, LVI-talo, LVI-24h, LVI-Dahl, Putkitupa, Pirkan lvipalvelu, Oilon, Kaukora, Taita, Energiakumppanit

Joistain syystä tuo tarjouskyselymäärä lähti meillä täysin lapasesta. Osittain suurella määrällä pyrittiin luomaan jonkinlaista tilastollista mallia mm. oikeasta hinnoittelusta, oikeasta lämpöpumpun mitoituksesta sekä kaivon syvyydestä. Käytännössä tämä itse asiassa lopulta toimi yllättävän hyvin - koska Excel-taulukkoon koottuna saaduista tarjouksista oli melko helppo päätellä järkevät mitat ja hinnat eri osa-alueille. Toimittajia turhaan kuormittavana toimintatapana en välttämättä suosittele tätä kaikille - mutta jos jossakin asiassa kaipaa tilastollista varmuutta oikeansuuntaisesta sisällöstä tai hinnsata, on tämä siihen toimiva tapa.




LVISA tarjoukset ja toimittajavertailu

Suuri tarjouspyyntöjen vastaanottajamäärä tiputtaa aina vastausprosenttia. Sama kävi tässäkin tapauksessa. Saimme pyyntöihimme yhteensä 12 vastausta, joista osa oli useamman toimijan yhteistarjouksia. Meille tarjonneita yrityksiä olivat:

Saaduissa tarjouksissa oli meille muutama suuri pettymys. LVI-kokonaisuuden osalta Suomen LVIS jätti vastaamatta tarjouspyyntöömme, vaikka he olivat aivan loppusuoralla suunnittelutoimittajaa valitessa, kävimme tapaamassa heitä vielä erikseen ennen urakkatarjouspyyntöjä  ja soittelimme puhelimella tarjousprosessin aikana. Jos on ollut enemmän mahdollisen asiakkaan kanssa tekemisissä vieläpä saman tarjousprosessin aikana ja päättää vetäytyä prosessista, on kuitenkin kohteliasta ilmoittaa siitä asiakkaalle! Vähän vastaava asia sattui Moisiolinna Group:n kanssa joilta emme saaneet kolmatta kilpailevaa sähkö- ja automaatiotarjousta pyynnöistä huolimatta. Tämä aiheutti sen, että SA-kokonaisuuden osalta meillä oli vain kaksi kilpailevaa tarjousta Futur-Sähkö  ja Rele Finland.




Kahdestatoista saadusta tarjouksesta oli muutama selvä hyöty jo pelkästään tarjousten suuren määrän takia. Kuten aiemmin sanottu, tällaista tilastollista arviointia ei olisi tarpeen tehdä jos itse tuntisi LVISA alueen tarpeeksi hyvin - nyt siitä kuitenkin oli arvokas apu meille:
  1. Meille sopivan kaivon syvyys on 190-210m. Tämän perusteella määrittelimme lopullisen kaivon syvyyden. (Tarjotut olivat välillä 150 - 215m)
  2. Tarvittava maalämpöpumppu on 10kw. Tarjotut olivat välillä 8-12kw.
  3. Meille sopiva jäähdytystapa on pelkkä konvektori
  4. LVISA-kokonaisuuden eri osa-alueiden noin hinnat pystyi katsomaan sisältöä kevyesti arvioiden tilastollisilla menetelmillä siten, ettei valittu toimittaja pystynyt ylihinnoittelemaan itseään

LVISA-toimittajan valinta

Tilastollisen analyysin jälkeen valitsimme listasta ne toimittajat jotka sattuivat analyysin tuloksiin - ja jatkoimme heidän kanssaan tarkempiin keskusteluihin. Jatkoon päässeitä toimittajia olivat: Futur-Sähkö (Koko LVISA paketti)Kotiloimu (LVI) ja Rele Finland (S&A, KNX).





Kotiloimu

Kotiloimu oli yksi ennakkosuosikeistamme ennen tarjouskilpailuja erinomaisten suositusten sekä onnistuneiden referenssien takia. Kotiloimu antoi itsestään todella hyvän kuvan. Heidän kokonaistarjouksensa oli hyvä. Se oli jaettu selkeästi osakokonaisuuksiin, joilla oli eritellyt ja perustellut hinnat. Kotiloimu piti meihin erittäin hyvin yhteyttä prosessin aikana, jonka perusteella menimme käymään tapaamaan heitä. 

Tapaamisessa Kotiloimu esitteli erittäin tarkasti tarjouksen eri osa-alueet. Tarjouksen läpikäynnin jälkeen tutustuimme tarkasti Kotiloimun tiloissa oleviin koneisiin ja laitteisiin. Tämän jälkeen keskustelu jatkui yleisesti LVI-osa-alueella, johon Kotiloimulta sai sekä toimittajavalintaa että myöhempää projektia varten arvokkaita vinkkejä.

Kotiloimusta ei jäänyt prosessissa mitään negatiivista sanottavaa. Olisimme voineet valita Kotiloimun toimittajaksemme ja olisimme varmasti olleet siihen 100% tyytyväisiä - kuten heitä käyttäneet perheenjäsenemme ovat olleet. Kaikki pisteet Kotiloimulle loistavasta palvelusta!

Rele Finland

Rele Finland oli ensimmäinen sähkö- ja automaatiotoimittaja jonka luona vierailimme ennen LVISA-suunnittelutoimiston valintaa. Meillä oli vaihtoehtona ottaa sähkö- ja automaatiosuunnittelu Rele Finlandilta. Tässä vaiheessa heistä oli jäänyt meille hyvä, mukava ja osaava kuva.

Urakkaa tarjotessa Rele Finland joutui ainoana Futur-sähkön kilpailijana lähtemään tarjousprosessiin altavastaajana, koska heillä oli selvästi vähemmän lähtötietoja tarjouksen tekemiseksi (sähköpistekuva). Jostain syystä Futur-Sähkön ja Rele Finlandin tarjoukset sattuivat kuitenkin hämmästyttävän hyvin yhteen, joten missään vaiheessa ei syntynyt epäilystä että tarjoukset olisivat olleet tehty eri perusteilla.

Rele Finlandista jäi ehkä tämänkin nopean ja taidokkaan tarjousprosessin takia hyvin positiivinen kuva. Tapaaminen suunnittelijaa valittaessa oli oikein onnistunut ja Rele Finland antoi itsestään positiivisen kuvan. Tarjouksesta jäi sellainen kuva, että he ovat aidosti asiakkaan asialla ja joustavuutta toimituksessa olisi löytynyt kaikkia muita toimijoita enemmän. 

Rele Finland on alueella nuori ja uusi tekijä. Heiltä näyttää kuitenkin löytyvän oikea asenne sekä tarpeeksi osaamista toimiakseen laajasti sähkö ja automaatio (KNX) osa-alueella onnistuneesti. Voimme suositella siis myös heitä sähkö- ja automaatiotoimituksiin.




Futur-Sähkö

Futur-Sähköllä oli kieltämättä pieni etulyöntiasema LVISA-urakan saamiseen suunnittelupalvelun toteuttamisen takia. Kyse ei ollut oikeastaan lainkaan ns. tonnin alennuksesta, joka meille oli luvattu heidän kanssa jatkamisen ansiosta. Sen sijaan Juhon yksilösuorituksessa sähkö- ja automaation osa-alueella oli sitäkin suurempi merkitys. Juhon suhteen olemme alusta asti olleet erittäin luottavaisia sekä osaamiseen että motivaatioon tehdä asiakkaan kannalta oikeita ratkaisuja.

LVISA-suunnitteluprosessin aikana meille syntyi tiettyjä erimielisyyksiä tai väärinymmärryksiä toimittajan kanssa Nämä olivat hyvin lähellä lopulta kääntää asetelman siten, että emme olisi jatkaneet Futurin kanssa enää urakkatoimitukseen. Asiat kuitenkin selvisivät sopivasti prosessin aikana ja myös alihankkijoiden tekemään LVI-puoleen saatiin sopivasti selvyyttä siten, että toimitussopimus ei jäänyt niistä kiinni.

Futur-sähkön etuna on se, että kaikki LVISA kokonaisuuden osa-alueet tulevat samalta toimittajalta. Futur-Sähköllä on omilla kirjoillaan kaikki työntekijät putkimiehestä IV-kaveriin (vain lämpökaivo ja lattialämmitys  tuli erilliseltä toimittajalta). Futur-sähkön kertomusten mukaan tämän pitäisi näkyä toimituksen tehokkuudessa ja laadussa - ja tätä jäämme tietysti innolla odottamaan!

Futur-sähkö tarjosi muista toimittajista poiketen budjettihintaa (työmääräarvio) tuntihinnoittelulla. Näistä koostettuna tehtiin kattohinta, joka oli tietty prosentti yli työmääräarvion. Tämä malli sopi meille sen takia, että nyt meillä on "yhteinen"? tavoite alittaa työmääräarviot ja budjetti.  Katsotaan kuinka hyvin tässä yhteisesti sovitussa tavoitteessa oikeasti onnistumme. Riski on iso varsinkin ostajalle - sää nähdä kuinka meidän käy. Tilastollisesti tällä alalla kaikki on meitä vastaan :).

Pohjatöiden osalta täytyy ainakin sanoa, että Futur-sähköltä sai todella nopeasti apua kun jossain asioissa iski epävarmuus esim. joihinkin sokkelin alituksen asioihin liittyen. Juuri tällaista palvelua odottaakin toimittajalta, joka on valittu näin pitkään harkitun tarjous- ja toimittajavalintaprosessin tuloksena!





Lopuksi ja jatkoa varten

Lopuksi täytyy sanoa, että LVISA-urakkakokonaisuudesta tulee erittäin jännittävä osa-alue, jota tulemme seuraamaan tässä blogissa erityisen tarkasti ja aktiivisesti. Kokonaisuus on selvästi isoin tuntipohjaisena (ei kiinteä urakka) tehtävä kokonaisuus. Sen onnistuminen on kiinni paitsi toimittajan työn tehokkuudesta - mutta vielä ehkä kaikkein eniten siitä kuinka hyvin pystymme itse mahdollistamaan tehokkaan työn edellytykset. Tämän yhteisen päämäärän saavuttamista seuraamme siis jatkossakin tiheästi - joten palataan asiaan :)

Jatkoa tälle kirjotukselle mm. täällä.

20.3.2017

LVISA Suunnittelun valmistuminen: Futur-Sähkö Oy


Aiemmassa LVISA-aluetta käsittelevässä kirjoituksessa kerroimme, että valitsimme Futur-Sähkön tekemään meille LVISA-suunnittelua. Tavallisen LVI ja Sähkösuunnittelun lisäksi meille on siis tulossa KNX-kotiautomaatiojärjestelmä, jonka vertailusta ja valinnasta kerroimme varsin aikaisessa vaiheessa tätä prosessia.

LVISA -Suunnitteluprosessi

Suunnittelun osalta prosessi oli joissakin hiukan sekava ja kommunikaatiota ei saatu oikein toimimaan hyvin yhteen. Tämä johtui suurelta osin omasta tietämättömyydestä, esim. oikeanlaisen terminologian puutteena. Jossain vaiheessa selvisi myös se, ettemme olleet alunperinkään selvillä ihan siitä, että mitä oli sovittu tehtäväksi suunnittelun aikana. Tämä johti myös siihen, että suunnittelumateriaalia joutui välillä odottamaan, kun sitä ei ollut osannut oikein kysyä toimittajalta.




Sähkö- ja automaatiosuunnittelu

Sähkön ja automaation osalta suunnitteluhommat menivät todella hienosti putkeen. Taas kertaalleen kommunikaatio Futur-Sähkön sekä sisustus- ja valaistussunnittelija Marikan kanssa sujuivat todella hienosti ja itselle jäi enimmäkseen sivusta seuraajan ja kommentoijan rooli. 

Käytännössä prosessi hoidettiin sillä tavalla, että teimme itse pari versiota LVISA-alueen toiveista, jotka käytiin läpi ensin sähköisesti, sitten puhelimessa ja lopulta kasvokkain. Tällä välillä asiat kerkesivät jalostua molemmin puolin ja esimerkiksi valaistuksen suhteen kerettiin tekemään useita järkeistyksiä, jotka tulevat lopulta varmasti näkymään myös kukkarossa.

Automaation osalta Futur-Sähkön Juho on asioissa täysin suvereeni, joten kaikki automaatioon liittyvät ajatukset tulevat vastatuiksi viiveettä ja erinomaisesti perustellen - sekä mahdolliset vaihtoehdot esittäen. Lopputuloksena ainakin omaan silmään erittäin ymmärrettävät kuvat sähköistä ja automaatiosta, joiden avulla myös urakkatarjouspyynnön tekeminen oli mahdollista.

Futur-Sähkön LVISA-suunnittelupakettiin kuuluivat:

  • Sähköpistekuva (ml. automaatio)
  • Sähköasemakuva
  • LVI-asemakuva
  • Ilmanvaihto ja Radon -kuvat
  • Vesi- ja Viemärikuvat
  • Lattialämmityspiirikuvat







Tehtyjä kuvia pääsi  itse hyödyntämään myös heti varsinaisissa "oikeissa hommissa", kun talon pohjia rakennettiin - ja sähköaseman perusteella tuli tehdä oikeanlaiset sokkelin alitukset. Homma ei ollut kovin vaikea ja ensimmäistä kertaa sähköasemakuvan nähneenäkin sitä oli helppo tulkita (toki tulos mitataan vasta myöhemmin :). 



LVI-Suunnittelu

LVI-suunnittelun kanssa Futur-Sähkön käytti prosessissa alihankkijaa. LVI-suunnitteluprosessissa oli joitakin viiveitä, jotka taas todennäköisesti osittain olivat asiakkaan tietämättömyyttä. Futur-Sähkön sisäinen laadunvalvonta toimi prosessissa hienosti ja alihankkijan tekemät virheet eivät päässeet asiakkaalle asti. 

Yritin kysellä suunnitelmaan liittyen tyhmiä kysymyksiä mm. suunnitelluista ilmanvaihtomääristä, mutta suurelta osin ne kaikki olivat hyvin perusteltuja eikä huomautettavaa löytynyt. Omasta mielestä oli erittäin mielenkiintoista päästä perehtymään myös tähän maailmaan ja miettiä LVI-kuvien syvintä olemusta :). *Insinööri*. Alla esimerkki-Ilmanvaihtokuvana yläkerran ilmanvaihto.


Viemärikuvia ei juuri prosessissa ole tullut vielä tiirailtua. Kun seuraavassa vaiheessa alamme tekemään kellaria, niin myös viemärikuville tulee tarve. Mukavaa sitten alkaa tutustua niihinkin :). Alla esimerkkinä alakerran viemärit.



Lopulta kaikki LVISA-kokonaisuuden suunnitteluaineistot tulivat siis mallikkaasti valmiiksi. Koko projekti pysyi hyvin aikataulussaan ja LVISA-toimittajavalintakin kerettiin tehdä suunnitellusti. Futur-Sähköltä sai vastauksen kaikkiin tyhmiinkin kysymyksiin ja palvelualttiutta löytyi epäinhimillisiin aikoihin vaikka tekstiviestillä jos ei muuta.

Opetukset eli ns. Take Away:t

Suurimpana oppina prosessista on varmasti se, että kannattaa opetella itse LVISA-asiat todella huolellisesti, että pystyy kommunikoiman niistä hyvin toimittajan kanssa. Automaatio- ja sähköasioita on prosessin aikana kerennyt omien kiinnostusten takia miettiämään kovinkin paljon ja sen takia ne varmasti sujuivat LVI-asioita paremmin. LVI:n osalta itsellä ei tuntunut olevan paljoa annettavaa - mutta onneksi Futur-Sähkölla pystyttiin huolehtimaan siitä, että kuvat tulivat oikein.

Koko prosessin ohjaamisen kannalta haastavinta itselle oli epätietoisuus siitä, että mitä itse suunnitteluprosessiin kokonaisuutena kuuluu - ja mitä siltä pitäisi odottaa. Kun tähän yhdistää epävarmuuden siitä, että mitä lupapiste ja toimittajavalinnat oikeasti vaativat, oli suunnitteluprosessissa paljon omasta epätietoisuudesta johtuvaa epävarmuutta. 

Varsinkin kiireessä ja paineessa lankojen pitäminen käsissä on vaikeaa jos et itse ymmärrä, että mitä kuuluisi olla milloin valmiina. Toinen vaihtoehto on ostaa avaimet käteen paketti, joka mahdollistaa sen, ettei itse tarvitse osata kovinkaan syvällisesti itse asiaa.  Paras vaihtoehto olisi kuitenkin tässäkin perehtyvä vielä syvällisemmin itse LVISA-alueen asioihin (ei vain yhteen niistä).

Seuraavassa kirjoituksessa julkaistaan suunnitteluaineistoin perusteella tehty LVISA-toimittajien vertailu ja valinta.





16.3.2017

Maatyöt ja pohjien teko sekä kertomus oravasta kun maa on jäässä

Routa ja Pieni kovahampainen orava 

Kaikki tuntevat tarinan hampaattomasta oravasta kun käpy ja maat ovat jäässä! Tunteet meinasivat olla samaa luokkaa kun tarkastelimme pressun alla olevaa maata ennen pohjien rakennuksen aloittamista tontilla. Tontti oli nimittäin joiltain osin hiukan jäässä ja lumen peitossa! Jää pohjaan on muodostunut sen takia, että tontti päätettiin kuoria ja louhia aiemmin syksyllä Jarmo "Jakke" Järvensivun (JPJ OY) kanssa.





Tällä kertaa näillä oravilla oli kuitenkin hampaat, joilla pieni routakerros lähti vikkelästi. Aiemmin kerroimme maansiirtourakoitsijan kilpailuttamisessa, vertailusta ja valinnasta pohjatöihin.

Omassa maanrakennusprosessissamme täytyi vain ihailla valitsemamme maanrakennusurakoitsijan Maanrakennus Antti Patakankaan osaamista - routa poistui ja pohja valmistui älyttömän nopeasti muutaman päivän aikana! Kustannussäästöjä toi myös se, että pystyimme itse osallistumaan kaikkiin töihin 2-3 henkilön voimin koko prosessin ajan, joten koneella rittä koko ajan tekemistä ja tärytykset, tiivistykset ja lätkiminen tehtiin omin voimin.



Vaihtoehtoja roudan ja jään poistamiseen

Tässä vaiheessa roudan poistamiseksi harkittiin myös roudan sulattamista jollakin tavalla. Asiaa tutkittuamme erilaiset routamatot olivat heti poissuljettuja. Niillä sulattamista voi harkita vain erittäin pienen alan osalta, jos aikaa on paljon. Homma on hidasta ja vie todella paljon sähköä per neliö.

Paras löytämämme sulatusvaihtoehto olisi höyry. Sulatettaessa tontlle tulisi höyryauto, joka polttaisi päivän aikana esim. 1000 litraa öljyä, tuottaisi sillä vesihöryä, joka laitettaisin kiertämään tontin maanpinnan päällä pressujen alla. Tämä sulatustapa on todella energiatehokas, ja koko tontti olisi ollut sulatettun muutamassa tunnissa. Kustannuksiltaan tämä vaihtoehto oli kuitenkin lopulta huomattavasti kalliimpi, kuin vasaralla naputtelu.

Sulatuspalveluja vertaillessamme ylivoimaisesti parhaalta vaikutti IPT Palvelut. Heiltä sai loistavaa palvelua ja hyvät keskustelut! Jos roudan sulatus olisi tarpeellista, ottaisin varmasti taas yhtetyttä tähän yritykseen!

Routasuojauksen ja lumen poisto

Ensimmäiseksi tontilla tehtiin omavoimainen pressujen poistaminen. Pressujen päältä kolattiin lumia, hakattiin pois jäätä kymmeniä senttejä ja sen jälkeen revittiin pressut pois. Homma oli käsin tehtäväksi hirveä! Onneksi se kuitenkin jouduttiin tekemään - sillä pressut ja sen päällä ollut lumi ja jää, oli suojannut pohjaa varsinkin joiltain osin hyvinkin paljon. Tämä vei koko prosessista käytännössä kokonaisen päivän, ennen kuin pohjaa päästiin työstämään koneiden avulla!






Roudan poistaminen

Kun pressut oli saatu pois, oli aika poistaa pinnassa ollut routa. Routaa poistettiin sekä routakoukulla, että vähän paksummista kohti vasaralla. Homma kävi uskomattoman nopeasti kun paikalla oli oikeat miehet!







Hyvällä maanrakentajalla on käytössään tarpeeksi kalustoa erilaisten tilanteiden varalle. Antilta löytyi läheltä valmiina roudan poistoon tarvittavat koukku ja vasara. Lisäksi Antilta löytyy hyvä kuorma-auto, jolla pystyy tuomaan tehokkaasti tontille kasettikuormittain tavaraa! Antti hoitaa putket, maansiirron ja muut tarvittavat tarvikkeet tontille, joten vaikka hommia tehdään tuntitöinä, on palvelu avaimet-käteen luokkaa!



Pohjan täyttäminen

Roudan poiston jälkeen talonpohja oli pehmeä ja päälle pystyi alkaa ottamaan maanrakannuksen käytäntöjen mukaan sopivia maalajeja. Samalla tarkastettiin, että tasattavan alueen muodot siirrätävät myös salaojakaivoille - ja tehtiin pieniä tarvittavia levennyksiä.



Maan tiivistys ja korkomittaukset

Täytöt saatiin tehtyä muutamassa tunnissa ja sen jälkeen oli välitasauksen aika. Antilta löytyi tähänkin kone - paikalla oli Ammannin ajettava yksirumpuinen tiivistäjä, jolla homma hoitui uskomattoman nopeasti - ja jälki oli todella tasaista ja pinta kova!



Tässä välissä  kerkesi toteutua myös yksi jokaisen pikkupojan unelma, kun pääsi itsekkin Ammannin rattiin. Konetta oli helppo ajaa ja ajettavan tiivistäjän voiman kyllä tuntee sitä käyttäessään! Maa junttaantuu niin tiukkaan, että se tuntuu jalkojen alla lähes asfaltille.




Salaojien ja tarkastuskaivojen asennus

Kun välitasaus oli saatu hoidettua, oli vuorossa salaojien uraaminen ja putkitus. Mittaamisessa ja merkkaamisessa pääsi taas itse tekemään hommia ja paikoin ottamaan vastuuta Patakankaan Antti -kaiman erinomaisella opastuksella! Merkkaamisen jälkeen ojat syntyivätkin sitten vauhdilla ja sala-ojaputken asettelussa, liittämisessä ja tarkastuskaivojen asettelussa Antin vauhti oli suorastaan hämmästyttävä!



Salaojien jälkeen oli aika liittää sokkelin ali menevä viemärinputki jo aiemmin paikalleen asetettuun pumppaamoon. Pumppaamo pitää huolen siitä, että jätevesi saadaan nostettua viemäriverkkoa alemmalta kellarin tasolta kaupungin viemäriverkkoon. Yläkerran putkitus kulkee suoraan yläkerran viemäreistä kaupungin verkkoon.




LVI- ja sähköjohtojen suojaputkien asennus sokkelien ali

Viimeisimpänä vaiheena ennen loppusiloittelua oli kaikkien sokkelin alitusten tekeminen. Tässä pääsi taas opettelemaan uusia asioita, kun tulkitsi sähkö- ja LVI-asemakuvia, sekä alakerran LVI kuvia. Näiden perusteella merkattiin tekniset tilan paikka, jonne sokkelin alittavat suojaputket tuotiin. Suojaputkia tuli sähkön osalta (vain) pari kappaletta, koska jännite ja -automaatio/tele/data saa yhden oman suojaputkensa. Vastaavasti LVI ja maalämpään tarkoitettua 110-paksua putkea laitettiin muutama ylimääräinen, jos joskus tulee tarvetta ylimääräisille läpivienneille.


Lopputasoitus, tiivistys ja korkojen laser-mittaus

Lopussa putket peitettiin vielä maalla ja sen jälkeen käytiin aluetta läpi tarkasti laser-mittauksen takia, jotta alue saatiin tasaiseksi ja korot kohdilleen. Tulos ei ole täydellinen, mutta sen päälle kelpaa varmasti lähteä rakentamaan sokkelia!



Jos miettii prosessia kokonaisuutena, niin pohjien tekemisestä oppi ehkä muutaman asian tulevia sukupolvia varten:

  1. Kuorinnat ja louhinnat kannattaa tehdä vasta sitten, kun tietää milloin pohjatyöt pitää aloittaa. Kilpailuttaa voi etukäteen, mutta aloittaminen ei välttämättä kannata. Varo routaa! Meillä kävi hyvä tuuri, mutta pahempi olisi voinut olla!
  2. Suunnittelu nopeuttaa hommia. Tutustu huolella asioihin siten, että pystyt nopeasti merkkaamaan kaivuria varten tontilla kaiken mahdollisen aina lämpökoneen paikasta viemäreihin ja korkoihin! Asian tunteminen itse auttaa aina, vaikka tekijänä onkin huipputyyppi!
  3. Ota tarpeeksi omaa väkeä tontille. Pääset sitä halvemmalla mitä tehokkaammin kaivurin aika käytetään hyväksi!