Lammi Kellari, vko 5: Viimeistely ja ontelolaatat valmisteluineen

Lammi Kellari, vko 5, 24.4.2017 – 2.5.2017 : Viimeistelyä, ontelot ja juotosvalu

Edellisestä kirjoituksesta löydät viikon neljä tapahtumat, jolloin amerikan matkailun lisäksi Tontilla rakennukset nousivat entisestään ja viimeinen harkkovalu otti ajankohtansa.

Viides viikko alkoi rennoissa merkeissä pienellä naapuriavulla, kun autoimme pinnankuorinnan aloittanutta naapuria pienillä karsintahommilla. Apua sai osakseen aivan mahtava maanrakentamme Anttti Patakangas - joka ansaitsee kyllä kaiken mahdollisen avun :).

Naapuriavun lisäksi alkuviikkoon mahdutettiin myös Bitumikermien laittamisen valmistelu. Valmisteluun kuuluu seinien "maalaaminen" niinsanotulla "primerilla" eli kermien alle tarkoitetulla valmisteluaineella. Haiskahti aika vahvasti lähinnä tervalle :). Liekkö siitä johtunut, että sitä sattui joutumaan myös hiukan vääriin paikkoihin..

Kun primeri oli saatu seiniin, oli seuraavana vuorossa itse kermien laitto. Kermien laittoon saimme oivallisia neuvoja myöhemmin kattoja meille asentavalta Bitumieristys Jurvasen Vellulta. Ensimmäiset ja tärkeimmät neuvot sisälsivät mm. sen, että normaali venttiili ei käy kaasupulloon, vaan tähän hommaan tarvitaan erillinen paineventtiili. Tällainen on meljo arvokas - mutta toisaalta se vaaditaan, kun homman meinaa itse tehdä.

Lopputulos harjoittelun osalta näkyy tässä:

Työn jäljeksi päätyi erinomainen - ja sen hyväksyi alan ammattilainen joten ainakin vedeneristyksen suhteen saa olla täysin huoletta. Jotta homma ei kävisi liian mukavasti, niin Suomen kevät esittely tässä välissä taas niitä tänä keväänä varsin tiiviisti näkyneitä hyviä puolijaan...

Kermihommien jälkeen oli vuorossa niin sanottu H-hetki, eli onteloiden asennus. Ontelot tulivat meille Lammin kautta Parmalta - ja ne tulivat tontille täsmällene sovitusti. Vastaavasti myös nosturi Erkki Metsäranta oli juuri oikeaan aikaan paikalla, joten nostot pääsivät heti käyntiin.

Enenen onteloiden asentamista yksi tärkeimmistä toimenpiteistä on onteloiden aluslappujen asentaminen. Aluslappuja on montaa eri korkoa - ja niitä yhdistelemällä, sekä laserilla tarkistamalla - haetaan lappujen pinnankorko samaksi ympäri taloa sekä ulkovarastoja.  Tässä kuvassa laput näkyvät jo onteloiden asentamisen jälkeen:

Onteloiden nosto paikoilleen kävi kuin luomisen työ tai tanssi. 

Seppo Yliaho sekä Jani Mäenpää hoitivat homman kertalaakista kotiin. Asennus hoitui yhtä nopeasti kuin mitä nosturi kerkesi siirtämään laattoja katolle.

 Kaikki asettamamme korot osuivat nappiin ja homma osui kerrasta kuin hansikas käteen. Onteloiden asennus olikin ehkä koko Kellariprojektin parhaiten sujunut yksittäinen vaihe.

Nopean ontelonoston jälkeen alkoikin täysin päinvastainen vaihe, kun muutamassa päivässä piti saada tehtyä kaikki ontelovalua valmisteleva työ. Tähän valmisteluun kuului mm, muottien tekeminen muutamaan paikallavalukohtaan, terassin pilareiden rakennus oikeaan mittaan ja korkoon sekä kellarin rappusten ympärille tulevan paikallavalun muotittamin. Alla pari kuvaa hiukan pitkäksi venyneestä illasta, kun vielä pilarien korkomittauksen jälkene jaksoi vähän tarkistella että mitenkäs suoria niistä seinistä tulikaan..

Suurin homma valmistelussa oli paikallavalumuottien tekeminen. Suurimmat paikallavalukohteet olivat  rappusen ympäristö sekä autokatoksen osalta 40cm ontelon pinnasta nousevat 150mm leveät anturat autokatoksen hirsille. Lisäksi kaikki suuremmat onteloiden väliin jäävät raot piti raudoittaa - ja tietysti tehdä tukkeet onteloiden alle jokaiseen rakennukseen ja huoneeseen. Näiden väkertäminen oli osittain hyvinkin hidasta eikä lopulta aika meinannut riittää kaikkeen mitenkään.

Muotitusten ja raudoitusten - sekä vielä valuaamuna naapurista lainattujen pilariharkkojen turvin viimeisteltyjen terassipilareiden valmistelun jälkeen alkoi toinen H-hetki eli juotosvalu. Juotosvalussa testataan sitten ne muotit, jota eri kohtiin taloa on vaivalle tehty.

Juotosvalun osalta kaikki talon tukkeet ja muotit kestivät erittäin hyvin. Lopputuloksena rappustenkin laattavalu toimi erinomaisesti ja valujälki oli erinomaista. Samaan aikaan autokatoksen anturavalussa tapahtui koko Lammi Kellariprojektin isoin virhe - ei autokatoksen onteloiden yläpuolelle tulevat sokkelimuotit pettivät. Muotit pysyivät melko hyvin muodossaa mutta ne lähtivät kaatumaan ulospäin kaikilta kolmelta sivulta.

Näin jälkikäteen ajatellen tämän olisi voinut helpost estää roppaamalla yhden lankun keskelle autokatosta - ja vetämällä kaikki muotit kiinni tähän keskellä olevaan lankkuun. Nyt tukipisteet olivat liihan lähellä ja jyrkässä kulmassa. Ulkopuoella olevat vanerit olivat myös kiinni liian alhaalta, mikä mahdollisti niiden pullistumisen ja lopulta painopisteen leviämisen ulos ja alas.

Hätäratkaisuna kävimme hakemassa Biltemasta kasapäin liinoja, joilla pystyimme vetämään muoti takaisin ylös. Koska valuletkussa kiinni ollut timpurimme antoi jo aiemmissa kirjoituksissa kuvat reippaan tapansa mukaan kuraa tulee nopeasti ja tehokkaasti, ei jo täytettyä ja paineen takia ulos kaatuneita muotteja saatu täysin pelastettua.Osa muoteista palautui kuitenkin välttävästi paikoilleen, joten koko päivän kiirehtiminen pelasti jotain.

Käytännössä valu meni siten, että talon muotit ja saumat laskettiin täyteen - ja unohdettiin lähes koko iltapäiväksi, jotta autokatoksen sokkeli saatiin pelastettua. Tämä johti siihen, että myöskään Talon sokkelit eivät olleet aivan täydellisessä korossaan ja niitäkin jouduttiin myöhemmin korjailemaan.

Vastaavasti kun autokatoksen muotit pettivät lähes kokonaan kovan ruiskutuspaineen alla, jouduttiin betoni laskemaan ontelolaatan päälle. LAatan päällä betonia pidettiin märkänä ja sekoitettiin jatkuvasti, jotta se säilyi käyttökelpoisena.

Valupäivän osalta pystyimme vain arvailemaan, että millaiselle mutkalle sekä millaiseen asemaan AK sokkelit lopulta jäivät. Näin myöhemmän tiedon vajossa voi kertoa, että sivuttaissuunnassa ongelmia jäi vain siihen seinään, jonka päälle ei pitkiä hirsiä tule. Kokonaisuutena rakennus säilyi lisäksi yllättävän hyvin ristimitoissaan. Korkojen kanssa tuli kuitenkin ongelmaa talon tavoin - ja näiden korjaamisesta on tulossa lisää seuraavissa vaiheissa.

 Tiivistettynä viides ja viimeinen Lammi Kellarin rakennusviikko tarjosi yllättävän paljon säpinää. Parma Ontelolaattojen nosto paikalleen sujui supertehokkaasti muutamassa tunnissa. Vastaavasti valuun valmistautumnen otti niin paljon aikaa, ettei kaikkia motteja keretty tekemään kunnolla. Tämä aiheutti sen, että muotit pullistuivat ja niitä jouduttiin korjaamaan liinoilla.Loppujen lopuksi kallistuneetkin anturat pystyttiin pelastamaan siten, että niiden korot ja mitat saatiin hyvin toleranssiin Kontion mittojen mukaan. Tämä ei kuitenkaan tapahtunut vaivatta - ja näistä askelista kerromme lisää myöhemmin seuraavissa kirjoituksissa...

Lammi Kellari, vko 4: Amerikan matkailua ja Kellarin nostoa kotiSuomessa

Lammi Kellari, vko 4, 17.4.2017 – 23.4.2017 : Amerikan matkailua ja Kellarin nostoa kotiSuomessa

Edellisessä kirjoituksessa kerroimme Lammi Kellarin kolmannesta rakennusviikosta, jonka aikana teimme normaalin latomisen lisäksi mm. sisätäytön sekä siihen liittyviä LVISA suojaputkitukisa.

Neljännellä viikolla olin suuriman osan (pääsiäismaanantai -> lauantai) työreissulla Amerikassa. Ehkäpä nyt siitäkin sitten pari kuvaa =)

Sillä aikaa kuin itse "lomailin" työmatkalla Californiassa, tapahtui tontilla taas paljon.  Töissä oli sekä oma, että vaimon suku - kiitokset kaikille osallistujille. Tontilla tehtiin telineitä sekä nostettiin ansiokkaasti seiniä ylöspäin. Lisäksi tehtiin ainakin yksi valu.

Viikon lopputuloksena oli se, että kaikki seinät olivat käytännössä loppukorkeudessa, lukuunottamatta muutamaa pikkuvaraston harkkoa - sekä talon väliseiniä.

Osana onteloihin valmistautumista aloimme asetella myös parvekkeen ja terassin alle tulevia Lammi-tassuja paikalleen. Näiden valamisen valmistelu olikin mielenkiintoinen ja myöhäksi jäänyt laser-harjoitus, josta kuvia lisää alla olevan lisäksi seuraavassa kirjoituksessa.

Tämä vajaa pääsiäisen jälkeinen viikko meni siis vilkkaasti. Tontilla tapahtui paljon - ja tämän jälkeen viidennellä viikolla jäljellä olikin onteloiden nosto sekä siihen liittyvät valmistelutyöt - sekä loppujen harkkojen latominen.

Lammi Kellari, vko 3: Sisätäytöt ja loppukorkeus häämöttää

Lammi Kellari, vko 3, 10.4.2017 – 16.4.2017: Sisätäytöt ja loppukorkeus häämöttää

Edellisessä kirjoituksissa kerrottiin Lammi Kellarin toisesta rakennusviikosta, johon ajoittui ensimmäinen valu, seinien latomista sekä sisätäyttöön valmistautumista.

Viikon aluksi viimeistelimme LVISA suojaputkituksia, joiden kautta taloon saadaan sähkö, data, viemäri, vesi ja ilmanvaihto. Sähkön ja veden osalta putkitukset piti hoitaa niin, että talon kautta tarvittavat suojaputkitukset saadaan johdettua myös muihin varastoihin. Yksi viimeisimmistä tehtävistä putkista oli Radon-putki, joka näkyy alla olevista putkista valkeana.

Kun putket oli saatu paikalleen, niin oli vuorossa sisätäyttöjen tekeminen. Koska meillä talon ympäristö on haateellinen (suuret korkeuserot ja kellariratkaisu - rinnetontti), niin emme edes yrittäneet tehdä sisätäyttöä kaivinkoneella. Maaurakoitsijamme Antti Patakangas tyytyikin hommaamaan meille maat, jotka siirrettiin tontille E. Metsärannan Lokomo - nosturilla. 

E. Metsärannan Loko nosturissa roikkui siis kauha, joka hydrauliohjauksella pystyy kauhomaan kyytiinsä noin kuution sepeliä. Tämä sepeli voidaan sitten tiputtaa tai ällistyttävän tarkasti ripotella oikeaan paikkaan talossa. E. Metsärannan Lokomo-nosturin kameratekniikan avulla Erkki pystyy nostamaan lavoja, maata tai mitä tahansa myös täysin pimeään paikkaan, jonne nosturin kopista ei ole näköyhteyttä. 

Samaan aikaan kun Erkki siirteli maata nosturilla talon sisälle, toimimme minä ja Isäni lapiomiehinä, ja levittelimme maata silmämääräisesti oikean määrän eri kohtiin. Perässä tuli appiukko, joka lätkäsi maan tasaiseksi ja huuteli tarvittaessa lisäämään tai poistamaan maata. Silmämääräinen korko saatiin haettua todella lähelle lopullista käyttäen apuna Radon-kaistaa sekä sen alla olevia harkkosaumoja. Tässä vaiheessa meillä ei ollut käytössä laseria - vaan näin tarkka pohjan teko jätettiin sitten styroxien laittoon. Tällöin totesimme, että sisätäyttöjen korot olivat osuneet erittäin hyvin paikalleen - joten silmämääräinen menetelmämme oli tässä tapauksessa hyvin toimiva.

Käytännössä Erkki MEtsärannan ammattitaito sekä kameroilla varustettu nosturi mahdollisti sen, että kaikki täytöt saatiin tehtyä todella tarkasti -ja koko talo oli täytetty kahden lapiomiehen sekä yhden lätkääjän voimin mutamassa tunnissa.

Työn lopputuloksena syntyi oikeaan korkoon täytetty, tasoitettu ja tiivistetty pohja, jonka päälle on hyvä alkaa rakentaa lattiaa.

Tasoitetun pohjan päälle seuraavana operaationa Metsäranta nosti pohjalle lisää harkkolavoja, joiden avulla latomista saataisiin taas nopeasti jatkumaan. Myös lavojen nostelu onnistui nopeasti, eikä koko hommassa mennyt kuin muutama tunti. Samalla teimme korotuksia styrox-paaleilla tehtyihin telineisiin, joiden päältä pystyimme jatkamaan latomista myös ulkopuolelta.

Loppuviikko kuluikin sitten rattoisasti kiviä latoessa. Etenemä alkoi olla jo ihan mallikasta, vaikka koko ajan nousevat seinät aheuttivatkin sen, että harkkoja piti alkaa ensin siirtää ja nostaa tellingeille, ennen kuin ne pystyttin asettamaan ja latomaan seinälle.

Latomisen välissä myös Suomen kevät näytti parhaat puolensa - ja välillä sai pukeutua vuodenaikaan nähden hyvinkin lämpimästi..

Siitäkin huolimatta homma edistyi ja tukimuurit alkoivat päätyä lopulliseen korkoonsa =)

Yhteenvetona voidaan todeta, että viikko oli tehokas. Harkkojen latomisen alkoi tässä vaiheessa osata ja hyvin - eikä seinän korkeus muodostunut kynnyskysymykseksi. Putkien veto sekä sisätäyttö saatiin hoidettua ihmeen tehokkaasti - ja avaimena tässäkin oli erinomainen yhteistyökumppani Nostopalvelu E. Metsäranta!

Seuraavassa kirjoituksessa kerromme lyhyesti neljännestä Lammi Kellarin rakennusviikosta, jolloin olin itse työmatkailemassa Ameriikassa.

Lammi Kellari, vko 2: Seinät nousee, putkituksia ja ensimmäinen valu

Lammi Kellari, vko 2, 3.4.2017 – 9.4.2017: Seinät nousee, putkituksia ja ensimmäinen valu

Kellarinrakennuksen osalta blogissa on aiemmin kirjoitettuanturoiden tekemisestä sekä ensimmäisten harkkojen ladonnasta. Tässä kirjoituksessa käsitellään kellarin rakennuksen toista viikkoa, jonka aikana agendalla oli mm. ladontaa, ensimmäinen valu sekä putkituksia.

Toisella viikolla kellarin seinien nosto – eli ladonta – sujui jo melko nopealla tempolla. Korkojen ja seinien nousujen/laskujen kanssa oli vielä jonkin verran jumppaa, joka johtui ymmärtämättömyydestä ensimmäisen varvin korkoja mitattaessa. Lopputuloksena syntyi kuitenkin suoraa ja ns. passissa olevaa seinää – ja pitkien päivien takia myös edistymä oli melko nopeaa.

Yksi hitaampi varvi ladonnassa oli radon-kaistan asennus. Radon kaistan tehtävä on estää radon kaasun nouseminen ylös lattiavalun ja seinän välistä. Laatan alle jäävä radon kaasu ohjataan talon lattian alle maapohjaan upotettuun radon(salaoja)putkeen, jota pitkin se voidaan imeä talon katolta ulkoilmaan. Radon kaistan asennuksessa tärkää on katsoa, että kaistan yksipussinen osa jää harkon sisään (n. 100mm) ja loppu kaistasta jää harkkoseinän siäpuolelle. Kaista asennetaan siten, että talon sisäpuolelle jäävän kaistan kaksi pykälä tulevat ylöspäin. Kun tähän myöhemmin laitetaan lattiaeristeet (esim. EPS levy), jää kaista tämän levyn päälle – ja siten lattiavalun sisään.

Radon kaistan asentamista helpottaa se, että kaistan asettelee valmiiksi paikalleen kulmaharkkojen sekä väliaikaisten tukien (esim. pino harkkoja) päällekäin oikealle paikalleen. Tämän jälkeen seinän voi latoa melko normaalisti – välillä vain tarkisten, että kaistaa on sopivasti harkkojen välissä / ulkopuolella.

Toisella viikolla sattui myös kellarivaiheen ainoa tapaturma tai haaveri. Osallisena tapahtumassa olin vain minä. Tässä vaiheessa käytin korokkeena lankkua, joka oli kahden styrox-paalin välissä. Telinkejä tottumattomana käyttäjänä astuin lankulta vahingossa pois, kompastuin ja kaaduin talon pohjalle siten, että pää osui harkkolavaan. Kaatuminen oli sen verran hallittu, että hommasta selvisi yhdellä tikillä – mutta tietysti ainekset pahempaankin oli. Tämän takia jatkossa käytimme useampaa lankkua hyvin tuettujen styrox paalien päällä eikä tapaturmia enää sattunut.

Toisen viikon kohokohta oli ehdottomasti ensimmäinen seinävalu. Valuissa sekä muutenkin käännekohdissa meitä oli projektissa auttamassa jo aiemmin mainittu Seppo Yliaho sekä hänen kaverinaan toinen kokenut konkari Jani Mäenpää. Sepon tavoin myös Janilla on harkkorakentamisesta paljon kokemusta. Kokemus myös näkyi – ja Janin osaaminen oli korkealuokkaista ja meidän auttaminen sekä opettaminen luonnistui erinomaisesti. Voin hyvin suositella myös Jania kaikille harkkorakentajille!

Sepon ja Janin esimerkin voimin ladotut harkot valettiin Vammalan Betonin pumpulla ja sementillä. Vammalan Betoni eroaa monesta muusta betonitarjoajasta siten, että tarpeeksi suuriin (yli 10m3) valuihin pumpun saa käyttöönsä kiinteällä kuutiohinnalla. Hinta n kilpailukykyinen ja siksi käytimmekin Vammalan Betonia koko kellarirakennnuksen ajan. Mitään ongelmia ei ollut, toiminta oli aina todella nopeaa ja hommat saatiin hoidettua mallikkaasti. Vammalan Betonia voi siis suositella lämpimästi kaikille!

Ennen harkkojen valua tärkein toimenpide on valettavien seinien kastelu. Kastelu aiheuttaa sen, ettei kuiva betoniharkko ime heti siinä kosketuksissa olevasta betonista vettä pois. Jos näin tapahtuisi, betoni kuivuisi liian nopeasti ja siitä tulisi haurasta. Kastelu on melko aikaavievää ja vettä menee paljon. Tätä varten kannattaakin varata hyvä ja toimiva letku, sekä suutin, jolla vesisuihku on helppo suunnata myös hiukan kauemmas.

Harkkojen valussa on myös monta eri koulukuntaa. Meidän timpureiden koulukunta tekee valun tehokkaasti ja nopeasti. Kääntöpuolena on se, että betonia roiskuu ja valuu seinien sisä- ja ulkopinnoille paljon, jolloin sitä joudutaan myös vedellä ja letkulla pesemään tunteja valutapahtuman jälkeen. Naapureiden tonteilla on saanut todistaa täysin erilaista lähestymistä, jossa pumppuauto viipyy tontilla kertaluokkia pidempään – mutta valu tehdään rauhallisesti, hitaasti ja erittäin tarkasti. Tällöin seinät pysyvät puhtaampina, pesua ei tarvitse tehdä ja vastaavasti betonia kuluu vähemmän. Varsinkin jos betonipumpusta joutuu maksamaan erikseen, on tämä vaihtoehto kuitenkin kalliimpi.

Loppujen lopuksi tämä seinävalu – sekä kaikki tulevatkin seinävalut sujuivat hyvin. Seinien kastelu- ja pesuaikaa tuli varmasti yhteensä useita kokonaisia päiviä valuissa yhteensä – mutta kaikki seinät kestivät ja täyttyivät nopeallakin valutavalla. Myöhemmin kerromme juotos- ja muottivalusta, jossa sitten nopeasta valutyylistä olikin hiukan harmia.

Valuen jälkeen viikon loppuosa meni sisätäyttöjä valmistellessa. Kun pesut oli tehty, piti kaikki anturoiden ali tuodut putket jatkaa oikeille paikoilleen tekniseen tilaan, jotta ne saataisiin sisätäyttöjenkin jälkeen ylös ja ulos maasta oikeassa paikassa. Tätä varten tehtiin puusta ns. jigi, johon kaikki putket sidottiin Myöhemmn katsoen tämä oli hyvä idea – mutta pois ottaminen hiukan haastavaa, koska pystypuut jäivät melko syvälle ;)

Yhteenvetona voidaan todeta, että toisella kellarinrakennusviikolla työ oli jo tehokasta -ja valuista sekä sisätäyttöjen valmistelusta selvittiin hyvin. Päivät venyivät paikoin pitkiksi, joka alkoi näkymään väsymyksenä jo heti toisen viikon aikana.

Tästä pääset seuraavaan kellarikirjoitukseen, joka käsittelee viikon 3 aikana tehtyä sisätäyttöä sekä seinien latomista kohti lopullista korkeutta.