Lammi Kellari, vko 1: Ensimmäisen Lammi harkkovarvin ladonta ja seinien nosto

Kellarin rakennus, viikko 1 (27.3.2017 – 2.4.2017)

Aiemmassa kellarinrakennusblogissa kerroimme ensimmäisenkellarin rakennusvaiheesta, eli anturoiden tekemisestä. Anturat tehtiin käyttäen Lammi-tassuja, jotka ovat nopea ja kätevä – mutta samalla täydellisen onnistumisen näkökulmasta aika haastava tapa tehdä Anturat, tassujen paisumisen takia.

Harkkojen nosto pelipaikalle

Anturoiden valamisen jälkeen ensimmäinen vaihe on saada kivet anturoiden lähelle siten, että kivien latoinen voidaan aloittaa. Harkkojen siirtäminen erillisellä nosturilla on tarpeen silloin, kun rekka ei pääse purkamaan suoraan talon pohjan päälle – kuten meillä haastavassa rinnetonttiympäristössä. Me käytimme nostamiseen E.Metsärantaa, joka parin nostokerran sekä yhden sisätäyttökerran perusteella on aivan mahtava palveluntarjoaja nostoihin. Vanhalla Lokomolla – joka on varustettu mm. nykyajan kameroin – nostaminen on tarkkaa ja rauhallista.  Nostojen lopputuloksena lavat ovat pohjan päällä juuri oikeissa paikoissa siten, että latominen on nopeaa ja tehokasta.

Se ensimmäinen ja tärkein varvi

Latomisen ensimmäinen – ja varmasti se kaikkein tärkein vaihe on ensimmäinen varvi. Anturoiden mittavirheiden takia, joita väistämättä ainakin Lammi-tassuilla jää, ensimmäinen harkkokerros pitää passata oikeaan korkoonsa mieluusti käyttäen apuna laser-mittalaitetta vatupassien lisäksi. Lammi-tassujen keskeltä pullistelu aiheuttaa tyypillisesti sen, että myös keskiosan pinta on nurkkia alempana. Jos tätä ei ensimmäisellä harkkovarvilla korjata, johtaa se myöhemmin useisiin pienillä harkkojen väliin tulevilla kiiloilla kiilaamisen, että keskustat saa pikkuhiljaa nostettua nurkkien kanssa samaan korkoon.

 

Homma tulee paljon helpommaksi, kun ensimmäisen varvin korot ymmärtää katsoa laserilla sekä kiilata vaikka puukiilojen avulla tarkasti vaateriin ja samaan korkoon. Jotta korkojen täsmääminen onnistuu, kannattaa ensimmäiseksi huolellisesti hakea anturasta korkein kohta – ja lähteä kiilaamaan kaikki muut harkot tämän koron mukaiseksi. Meillä tämä homma jäi alussa epähuomiossa tekemättä tarpeeksi hyvin, joten tämä toi hidastus ladonnan myöhemmissä vaiheissa  - ja kiilaamista tehtiin aika paljon läpi kellarin rakennuksen. Huomiona, että joskus jos korkein kohta tai kohdat ovat paikallisia, kannattaa niitä alenta rälläkän kuppilaikalla. Tässä voi taas säästää koko varvin ylöskiilaamisen – jolloin pieni rälläkkäurakka tulee todella tehokkaaksi vaihtoehdoksi!

Vaikka paikoin kiilausta joutuukin tekemään jopa useita senttejä ensimmäiseen varviin, on se pienempi vaiva kuin temppuilla saman asian kanssa useita varveja latomisen edistyessä. Tämän asian tekemisessä, huomioimisessa ja opettamisessa hyvän ja osaavan timpurin merkitys on todella suuri.

Lammin valuharkkojen latomisen Best Practice

Kun anturan korkein korko (tai myöhemmillä kierroksilla korkeimmalla oleva harkonpinta) on selvillä, voidaan kulmaharkot asettaa ensimmäisenä paikalleen. Kulmaharkkojen asettelussa parhaaksi toimintamalliksi osoittautui tällainen:

1. Anturan tai harkkojen korkein pinta, josta lähtökorko kaikille harkoille (+20cm eli harkon korkeus)
2.  Kulmaharkot paikalleen uretaanilla tai liimalla – samalla kiilataan mitattuun korkoon ja katsotaan passilla suoraan. Jos tehdään ensimmäistä varvia, asetetaan harkot anturaan merkittyihin kulmamerkkeihin tai jatkovarveilla suoraan linjaan (passilla) edellisten kivien kanssa.
3.  Otetaan sivu ja ristimitat – taputellaan mitat täsmälleen oikeiksi passin kanssa siten, että kaikki seinät säilyvät suorina
4. Viritetään linjalangat ja katsotaan, että kulmaharkot ovat oikeassa linjassa. Tarkistetaan vielä kulmaharkkojen suoruudet ja mitat.
5.  Odotetaan että liima/uretaani ottaa kiinni, juodaan kahvit ja valmistaudutaan latomiseen

Linjalankojen ja kulmaharkkojen asettelussa on useita erilaisia tapoja timpuriporukasta riippuen. Meidän opettajan mukaan erillisiä ohjurilankkuja ei tarvittaisia. Muiden timpureiden ja oman kokemuksen mukaan niistä ei kuitenkaan olisi haittaa – se nopeuttaisi varmasti paljon kulmaharkkojen asettelua ja helpottaisi ristimitan oikeana säilyttämistä.

(Huomaa Tampereen kevätsää huhtikuun alussa!)

Kun ensimmäinen harkkovarvi on saatu vaateriin ja harkon yläpinnan korkeus säilyy samana läpi kierroksen, on loppu oikeastaan todella nopeaa. Kulmaharkkojen asettelu vielä jokaisella kierroksella oman aikansa – mutta mikäli ristimitat ovat jo lähtökohtaisesti oikein ja alemmat harkot suorassa – on uuden kulmaharkon paikalleen taputtelu helppoa -ja suoraksi kiilauksen jälkeen ristimitat asettuvat usein kohdalleen itsestään. Meillä korkoheittojen takia välillä kulmaharkkojen kanssa sai tapella melko pitkäänkin, kunnes tämä oikea toimintamalli löytyi ja seinät oli saatu korkojen puolesta passiin.

Latomisen nopeus on osaltaan Lammin kivillä kiinni siitä, että harkkojen mitat pitävät melko hyvin paikkansa. Useilla kivillä hommia tehneiden timpureiden mukaan mitat pitävät paljon paremmin kuin muilla valmistajilla. Tämä on helposti uskottavissa – joskin esimerkiksi erilaisia vinouksia näistäkin kivistä aina silloin tällöin löytyy. Ehkä tyypillisimmin harkko on leveämpi aina pohjasta kuin pinnasta, joka voi joskus aiheuttaa haasteita, kun seinää yrittää käsituntumalla tehdä suorassa ylöspäin (laittamalla vain sormilla reunat tasan -> molemmin puolin ylempi harkko ylittää alemman sivut).

Harkkojen latomisen ikävin ja hitain osa – Kivien katkominen ja rälläköinti

Seinien latomisen suurin hidastava tekijä on osakivien rälläköinti eli lyhentäminen. Meidän talon suunnittelussa talon mitat oli suunniteltu moduulimittaan (200mm jako) – mutta kellarin ja tukimuurin kivet eivät. Tämä aiheutti näissä ns. kylmissä seinissä sen, että jokaisella sivulla (meillä 8kpl per kierros) jouduttiin rälläköimään osakivet, jotta seinä saatiin kokonaan harkkoihin. 20cm jaolliset seinät on sinänsä helppo rälläköidä – yksi leikkaus riittää. Sattumalta meidän kohdalla suurin osa seinistä ei tähän sattunut, vaan väliin joutui tekemään 30 tai 50 cm. kiviä, joka tarkoittaa aina joko harkon kannaksen kohdalta kataisua – eli käytännössä koska tämä ei ole mahdollista – sitä, että jokainen kivi sahataan kahdesta kohden poikki. Rakentamisnopeudessa tämä tiputti latomisen nopeuden PUOLEEN! Käytännössä homma meni niin, että kun toinen latoi yksinään koko kierroksen, niin toinen ei ihan ehtinyt tässä ajassa rälläköidä puuttuvia palasia. Tästä lähtikin terveiset sekä Kontiolle että Rakennesuunnitteluun, että myös kylmät seinät kannattaa aina tehdä harkkojakoon!

Seinien raudoitus

Toinen melko palon aikaa vievä homma oli seinien raudoittaminen. Meillä kylmiin seiniin kohdistuu paljon maapainetta, koska ne ovat maan alla. Tämä tarkoittaa sitä, että rautaa seinissä on sekä pystyyn että vaakaan 20m välein, kahden kappalein sekä vielä jostain syystä timpurimme halun mukaisesti normaalia paksumpana (TW10). Näiden rautojen leikkaaminen, taivuttelu ja paikalleen asettelu tuli tehtyä ns. lennosta. Tämä johti siihen, että tarvittavan 80cm limityksen kera raudoittamiseen meni oma aikansa – ja rautaa tilailtiin lisää useaan otteeseen mm. limityksiin kuluneen hukan takia.

Raudoituksessa rautaa ja aikaa voisi säästää hyvinkin paljon, jos rakennuttaja ja timpuri osaisivat suunnitella asiat etukäteen. Seinien valujen oikein suunnittelu pystyrautojen jatkospituuksien kannalta, seiniin tarvittavan raudoituksen tarkka harkinta (jos jollakin halu laittaa enemmän rautaa kuin suunnitelmassa), vaakarautojen pituuksien ja liiitoksien laskenta – sekä näiden perusteella kaikkien teräksien tilaaminen sekä katkonta etukäteen – säästäisivät merkittävästi aikaa sekä rahaa.

Ensimmäisen viikon yhteenveto

Ensimmäisen viikon aikana tuli opittua monta asiaa – ja todella usean asian osaisi nyt tehdä paljon paremmin, nopeammin, tehokkaammin ja pienemmällä vaivalla (aika jännä kun ensimmäistä kertaa valuharkoista rakentaa =). Siitä huolimatta edistymä ensimmäisellä viikolla oli vauhdikasta, jälkikin oli lopulta hyvää ja mitat sattuivat hyvin kohdalleen. Näin jälkikäteen selvisi, että ainoa viimeistelynkin jälkeen jäänyt virhe oli se, että autokatoksen sijainti oli pari senttiä suunniteltua vasemmalla – joka aiheutti pienen lisätyön kahden hirren asennuksessa. Lopputulos siis erittäin hyvä!

Lammi kellarin rakentamisen seuraava viikko ja blogikirjoitus löytyvät täältä. Siinä kerrotaan mm. ensimmäisestä seinävalusta, putkituksista sekä lisää seinien ladonnasta.