Lammi Kellari, vko 2: Seinät nousee, putkituksia ja ensimmäinen valu

Lammi Kellari, vko 2, 3.4.2017 – 9.4.2017: Seinät nousee, putkituksia ja ensimmäinen valu

Kellarinrakennuksen osalta blogissa on aiemmin kirjoitettuanturoiden tekemisestä sekä ensimmäisten harkkojen ladonnasta. Tässä kirjoituksessa käsitellään kellarin rakennuksen toista viikkoa, jonka aikana agendalla oli mm. ladontaa, ensimmäinen valu sekä putkituksia.

Toisella viikolla kellarin seinien nosto – eli ladonta – sujui jo melko nopealla tempolla. Korkojen ja seinien nousujen/laskujen kanssa oli vielä jonkin verran jumppaa, joka johtui ymmärtämättömyydestä ensimmäisen varvin korkoja mitattaessa. Lopputuloksena syntyi kuitenkin suoraa ja ns. passissa olevaa seinää – ja pitkien päivien takia myös edistymä oli melko nopeaa.

Yksi hitaampi varvi ladonnassa oli radon-kaistan asennus. Radon kaistan tehtävä on estää radon kaasun nouseminen ylös lattiavalun ja seinän välistä. Laatan alle jäävä radon kaasu ohjataan talon lattian alle maapohjaan upotettuun radon(salaoja)putkeen, jota pitkin se voidaan imeä talon katolta ulkoilmaan. Radon kaistan asennuksessa tärkää on katsoa, että kaistan yksipussinen osa jää harkon sisään (n. 100mm) ja loppu kaistasta jää harkkoseinän siäpuolelle. Kaista asennetaan siten, että talon sisäpuolelle jäävän kaistan kaksi pykälä tulevat ylöspäin. Kun tähän myöhemmin laitetaan lattiaeristeet (esim. EPS levy), jää kaista tämän levyn päälle – ja siten lattiavalun sisään.

Radon kaistan asentamista helpottaa se, että kaistan asettelee valmiiksi paikalleen kulmaharkkojen sekä väliaikaisten tukien (esim. pino harkkoja) päällekäin oikealle paikalleen. Tämän jälkeen seinän voi latoa melko normaalisti – välillä vain tarkisten, että kaistaa on sopivasti harkkojen välissä / ulkopuolella.

Toisella viikolla sattui myös kellarivaiheen ainoa tapaturma tai haaveri. Osallisena tapahtumassa olin vain minä. Tässä vaiheessa käytin korokkeena lankkua, joka oli kahden styrox-paalin välissä. Telinkejä tottumattomana käyttäjänä astuin lankulta vahingossa pois, kompastuin ja kaaduin talon pohjalle siten, että pää osui harkkolavaan. Kaatuminen oli sen verran hallittu, että hommasta selvisi yhdellä tikillä – mutta tietysti ainekset pahempaankin oli. Tämän takia jatkossa käytimme useampaa lankkua hyvin tuettujen styrox paalien päällä eikä tapaturmia enää sattunut.

Toisen viikon kohokohta oli ehdottomasti ensimmäinen seinävalu. Valuissa sekä muutenkin käännekohdissa meitä oli projektissa auttamassa jo aiemmin mainittu Seppo Yliaho sekä hänen kaverinaan toinen kokenut konkari Jani Mäenpää. Sepon tavoin myös Janilla on harkkorakentamisesta paljon kokemusta. Kokemus myös näkyi – ja Janin osaaminen oli korkealuokkaista ja meidän auttaminen sekä opettaminen luonnistui erinomaisesti. Voin hyvin suositella myös Jania kaikille harkkorakentajille!

Sepon ja Janin esimerkin voimin ladotut harkot valettiin Vammalan Betonin pumpulla ja sementillä. Vammalan Betoni eroaa monesta muusta betonitarjoajasta siten, että tarpeeksi suuriin (yli 10m3) valuihin pumpun saa käyttöönsä kiinteällä kuutiohinnalla. Hinta n kilpailukykyinen ja siksi käytimmekin Vammalan Betonia koko kellarirakennnuksen ajan. Mitään ongelmia ei ollut, toiminta oli aina todella nopeaa ja hommat saatiin hoidettua mallikkaasti. Vammalan Betonia voi siis suositella lämpimästi kaikille!

Ennen harkkojen valua tärkein toimenpide on valettavien seinien kastelu. Kastelu aiheuttaa sen, ettei kuiva betoniharkko ime heti siinä kosketuksissa olevasta betonista vettä pois. Jos näin tapahtuisi, betoni kuivuisi liian nopeasti ja siitä tulisi haurasta. Kastelu on melko aikaavievää ja vettä menee paljon. Tätä varten kannattaakin varata hyvä ja toimiva letku, sekä suutin, jolla vesisuihku on helppo suunnata myös hiukan kauemmas.

Harkkojen valussa on myös monta eri koulukuntaa. Meidän timpureiden koulukunta tekee valun tehokkaasti ja nopeasti. Kääntöpuolena on se, että betonia roiskuu ja valuu seinien sisä- ja ulkopinnoille paljon, jolloin sitä joudutaan myös vedellä ja letkulla pesemään tunteja valutapahtuman jälkeen. Naapureiden tonteilla on saanut todistaa täysin erilaista lähestymistä, jossa pumppuauto viipyy tontilla kertaluokkia pidempään – mutta valu tehdään rauhallisesti, hitaasti ja erittäin tarkasti. Tällöin seinät pysyvät puhtaampina, pesua ei tarvitse tehdä ja vastaavasti betonia kuluu vähemmän. Varsinkin jos betonipumpusta joutuu maksamaan erikseen, on tämä vaihtoehto kuitenkin kalliimpi.

Loppujen lopuksi tämä seinävalu – sekä kaikki tulevatkin seinävalut sujuivat hyvin. Seinien kastelu- ja pesuaikaa tuli varmasti yhteensä useita kokonaisia päiviä valuissa yhteensä – mutta kaikki seinät kestivät ja täyttyivät nopeallakin valutavalla. Myöhemmin kerromme juotos- ja muottivalusta, jossa sitten nopeasta valutyylistä olikin hiukan harmia.

Valuen jälkeen viikon loppuosa meni sisätäyttöjä valmistellessa. Kun pesut oli tehty, piti kaikki anturoiden ali tuodut putket jatkaa oikeille paikoilleen tekniseen tilaan, jotta ne saataisiin sisätäyttöjenkin jälkeen ylös ja ulos maasta oikeassa paikassa. Tätä varten tehtiin puusta ns. jigi, johon kaikki putket sidottiin Myöhemmn katsoen tämä oli hyvä idea – mutta pois ottaminen hiukan haastavaa, koska pystypuut jäivät melko syvälle ;)

Yhteenvetona voidaan todeta, että toisella kellarinrakennusviikolla työ oli jo tehokasta -ja valuista sekä sisätäyttöjen valmistelusta selvittiin hyvin. Päivät venyivät paikoin pitkiksi, joka alkoi näkymään väsymyksenä jo heti toisen viikon aikana.

Tästä pääset seuraavaan kellarikirjoitukseen, joka käsittelee viikon 3 aikana tehtyä sisätäyttöä sekä seinien latomista kohti lopullista korkeutta.

Lammi Kellari, vko 1: Ensimmäisen Lammi harkkovarvin ladonta ja seinien nosto

Kellarin rakennus, viikko 1 (27.3.2017 – 2.4.2017)

Aiemmassa kellarinrakennusblogissa kerroimme ensimmäisenkellarin rakennusvaiheesta, eli anturoiden tekemisestä. Anturat tehtiin käyttäen Lammi-tassuja, jotka ovat nopea ja kätevä – mutta samalla täydellisen onnistumisen näkökulmasta aika haastava tapa tehdä Anturat, tassujen paisumisen takia.

Harkkojen nosto pelipaikalle

Anturoiden valamisen jälkeen ensimmäinen vaihe on saada kivet anturoiden lähelle siten, että kivien latoinen voidaan aloittaa. Harkkojen siirtäminen erillisellä nosturilla on tarpeen silloin, kun rekka ei pääse purkamaan suoraan talon pohjan päälle – kuten meillä haastavassa rinnetonttiympäristössä. Me käytimme nostamiseen E.Metsärantaa, joka parin nostokerran sekä yhden sisätäyttökerran perusteella on aivan mahtava palveluntarjoaja nostoihin. Vanhalla Lokomolla – joka on varustettu mm. nykyajan kameroin – nostaminen on tarkkaa ja rauhallista.  Nostojen lopputuloksena lavat ovat pohjan päällä juuri oikeissa paikoissa siten, että latominen on nopeaa ja tehokasta.

Se ensimmäinen ja tärkein varvi

Latomisen ensimmäinen – ja varmasti se kaikkein tärkein vaihe on ensimmäinen varvi. Anturoiden mittavirheiden takia, joita väistämättä ainakin Lammi-tassuilla jää, ensimmäinen harkkokerros pitää passata oikeaan korkoonsa mieluusti käyttäen apuna laser-mittalaitetta vatupassien lisäksi. Lammi-tassujen keskeltä pullistelu aiheuttaa tyypillisesti sen, että myös keskiosan pinta on nurkkia alempana. Jos tätä ei ensimmäisellä harkkovarvilla korjata, johtaa se myöhemmin useisiin pienillä harkkojen väliin tulevilla kiiloilla kiilaamisen, että keskustat saa pikkuhiljaa nostettua nurkkien kanssa samaan korkoon.

 

Homma tulee paljon helpommaksi, kun ensimmäisen varvin korot ymmärtää katsoa laserilla sekä kiilata vaikka puukiilojen avulla tarkasti vaateriin ja samaan korkoon. Jotta korkojen täsmääminen onnistuu, kannattaa ensimmäiseksi huolellisesti hakea anturasta korkein kohta – ja lähteä kiilaamaan kaikki muut harkot tämän koron mukaiseksi. Meillä tämä homma jäi alussa epähuomiossa tekemättä tarpeeksi hyvin, joten tämä toi hidastus ladonnan myöhemmissä vaiheissa  - ja kiilaamista tehtiin aika paljon läpi kellarin rakennuksen. Huomiona, että joskus jos korkein kohta tai kohdat ovat paikallisia, kannattaa niitä alenta rälläkän kuppilaikalla. Tässä voi taas säästää koko varvin ylöskiilaamisen – jolloin pieni rälläkkäurakka tulee todella tehokkaaksi vaihtoehdoksi!

Vaikka paikoin kiilausta joutuukin tekemään jopa useita senttejä ensimmäiseen varviin, on se pienempi vaiva kuin temppuilla saman asian kanssa useita varveja latomisen edistyessä. Tämän asian tekemisessä, huomioimisessa ja opettamisessa hyvän ja osaavan timpurin merkitys on todella suuri.

Lammin valuharkkojen latomisen Best Practice

Kun anturan korkein korko (tai myöhemmillä kierroksilla korkeimmalla oleva harkonpinta) on selvillä, voidaan kulmaharkot asettaa ensimmäisenä paikalleen. Kulmaharkkojen asettelussa parhaaksi toimintamalliksi osoittautui tällainen:

1. Anturan tai harkkojen korkein pinta, josta lähtökorko kaikille harkoille (+20cm eli harkon korkeus)
2.  Kulmaharkot paikalleen uretaanilla tai liimalla – samalla kiilataan mitattuun korkoon ja katsotaan passilla suoraan. Jos tehdään ensimmäistä varvia, asetetaan harkot anturaan merkittyihin kulmamerkkeihin tai jatkovarveilla suoraan linjaan (passilla) edellisten kivien kanssa.
3.  Otetaan sivu ja ristimitat – taputellaan mitat täsmälleen oikeiksi passin kanssa siten, että kaikki seinät säilyvät suorina
4. Viritetään linjalangat ja katsotaan, että kulmaharkot ovat oikeassa linjassa. Tarkistetaan vielä kulmaharkkojen suoruudet ja mitat.
5.  Odotetaan että liima/uretaani ottaa kiinni, juodaan kahvit ja valmistaudutaan latomiseen

Linjalankojen ja kulmaharkkojen asettelussa on useita erilaisia tapoja timpuriporukasta riippuen. Meidän opettajan mukaan erillisiä ohjurilankkuja ei tarvittaisia. Muiden timpureiden ja oman kokemuksen mukaan niistä ei kuitenkaan olisi haittaa – se nopeuttaisi varmasti paljon kulmaharkkojen asettelua ja helpottaisi ristimitan oikeana säilyttämistä.

(Huomaa Tampereen kevätsää huhtikuun alussa!)

Kun ensimmäinen harkkovarvi on saatu vaateriin ja harkon yläpinnan korkeus säilyy samana läpi kierroksen, on loppu oikeastaan todella nopeaa. Kulmaharkkojen asettelu vielä jokaisella kierroksella oman aikansa – mutta mikäli ristimitat ovat jo lähtökohtaisesti oikein ja alemmat harkot suorassa – on uuden kulmaharkon paikalleen taputtelu helppoa -ja suoraksi kiilauksen jälkeen ristimitat asettuvat usein kohdalleen itsestään. Meillä korkoheittojen takia välillä kulmaharkkojen kanssa sai tapella melko pitkäänkin, kunnes tämä oikea toimintamalli löytyi ja seinät oli saatu korkojen puolesta passiin.

Latomisen nopeus on osaltaan Lammin kivillä kiinni siitä, että harkkojen mitat pitävät melko hyvin paikkansa. Useilla kivillä hommia tehneiden timpureiden mukaan mitat pitävät paljon paremmin kuin muilla valmistajilla. Tämä on helposti uskottavissa – joskin esimerkiksi erilaisia vinouksia näistäkin kivistä aina silloin tällöin löytyy. Ehkä tyypillisimmin harkko on leveämpi aina pohjasta kuin pinnasta, joka voi joskus aiheuttaa haasteita, kun seinää yrittää käsituntumalla tehdä suorassa ylöspäin (laittamalla vain sormilla reunat tasan -> molemmin puolin ylempi harkko ylittää alemman sivut).

Harkkojen latomisen ikävin ja hitain osa – Kivien katkominen ja rälläköinti

Seinien latomisen suurin hidastava tekijä on osakivien rälläköinti eli lyhentäminen. Meidän talon suunnittelussa talon mitat oli suunniteltu moduulimittaan (200mm jako) – mutta kellarin ja tukimuurin kivet eivät. Tämä aiheutti näissä ns. kylmissä seinissä sen, että jokaisella sivulla (meillä 8kpl per kierros) jouduttiin rälläköimään osakivet, jotta seinä saatiin kokonaan harkkoihin. 20cm jaolliset seinät on sinänsä helppo rälläköidä – yksi leikkaus riittää. Sattumalta meidän kohdalla suurin osa seinistä ei tähän sattunut, vaan väliin joutui tekemään 30 tai 50 cm. kiviä, joka tarkoittaa aina joko harkon kannaksen kohdalta kataisua – eli käytännössä koska tämä ei ole mahdollista – sitä, että jokainen kivi sahataan kahdesta kohden poikki. Rakentamisnopeudessa tämä tiputti latomisen nopeuden PUOLEEN! Käytännössä homma meni niin, että kun toinen latoi yksinään koko kierroksen, niin toinen ei ihan ehtinyt tässä ajassa rälläköidä puuttuvia palasia. Tästä lähtikin terveiset sekä Kontiolle että Rakennesuunnitteluun, että myös kylmät seinät kannattaa aina tehdä harkkojakoon!

Seinien raudoitus

Toinen melko palon aikaa vievä homma oli seinien raudoittaminen. Meillä kylmiin seiniin kohdistuu paljon maapainetta, koska ne ovat maan alla. Tämä tarkoittaa sitä, että rautaa seinissä on sekä pystyyn että vaakaan 20m välein, kahden kappalein sekä vielä jostain syystä timpurimme halun mukaisesti normaalia paksumpana (TW10). Näiden rautojen leikkaaminen, taivuttelu ja paikalleen asettelu tuli tehtyä ns. lennosta. Tämä johti siihen, että tarvittavan 80cm limityksen kera raudoittamiseen meni oma aikansa – ja rautaa tilailtiin lisää useaan otteeseen mm. limityksiin kuluneen hukan takia.

Raudoituksessa rautaa ja aikaa voisi säästää hyvinkin paljon, jos rakennuttaja ja timpuri osaisivat suunnitella asiat etukäteen. Seinien valujen oikein suunnittelu pystyrautojen jatkospituuksien kannalta, seiniin tarvittavan raudoituksen tarkka harkinta (jos jollakin halu laittaa enemmän rautaa kuin suunnitelmassa), vaakarautojen pituuksien ja liiitoksien laskenta – sekä näiden perusteella kaikkien teräksien tilaaminen sekä katkonta etukäteen – säästäisivät merkittävästi aikaa sekä rahaa.

Ensimmäisen viikon yhteenveto

Ensimmäisen viikon aikana tuli opittua monta asiaa – ja todella usean asian osaisi nyt tehdä paljon paremmin, nopeammin, tehokkaammin ja pienemmällä vaivalla (aika jännä kun ensimmäistä kertaa valuharkoista rakentaa =). Siitä huolimatta edistymä ensimmäisellä viikolla oli vauhdikasta, jälkikin oli lopulta hyvää ja mitat sattuivat hyvin kohdalleen. Näin jälkikäteen selvisi, että ainoa viimeistelynkin jälkeen jäänyt virhe oli se, että autokatoksen sijainti oli pari senttiä suunniteltua vasemmalla – joka aiheutti pienen lisätyön kahden hirren asennuksessa. Lopputulos siis erittäin hyvä!

Lammi kellarin rakentamisen seuraava viikko ja blogikirjoitus löytyvät täältä. Siinä kerrotaan mm. ensimmäisestä seinävalusta, putkituksista sekä lisää seinien ladonnasta.

Rakennuslupaprosessi

Rakennuslupa meillä on ollut jo pari kuukautta ja rakentaminenkin on jo hyvässä mallissa, mutta tässä kirjoitetuksessa käydään hieman läpi rakennuslupaan tarvittavia erinäisiä dokumentteja.

Rakennusluvan saimme kohtuullisen nopeasti, kun kokonaiskäsittelyaika jäi alle 3 kuukaudeksi ja pääsimme aloittamaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.

Tampereen kaupunki käyttää rakennuslupahakemuksen jättämiseen sähköistä lupapiste.fi -sivustoa. Rakennuslupaa varten tarvitaan paljon erinäisiä dokumentteja monelta eri taholta. Käydään seuraavaksi hieman läpi mitä dokumentteja lupaa varten tarvitaan ja mistä me tarvittavia dokumentteja tilattiin ja haettiin. Toki ainakin osaa dokumenteista tarvitaan monessa muussakin rakennusprojektin vaiheessa joten ihan pelkästään rakennusluvan takia kaikkia dokumentteja ei olla tilattu

Julkisivujen värityssuunnitelma

Tämän kanssa tuskailimme ehkä eniten, jo pelkän dokumentin nenän eteen ottaminen aiheutti harmaita hiuksia.. onneksi saimme tähänkin tuskaan apua ihanalta Marikaltamme ja Marika toimitti meille julkisivujen värikoodit ja kuvat väriestä jotka saimme dokumenttiin kirjattua. Kiitos Marika :)
Dokumenttiin tuli kirjata kaikki julkisivussa käytettävät värikoodit, mutta tämän lisäksi dokumenttiin tuli vielä liittää kuva väristä. Tämä meni jo hieman näpertelyksi ja "leikkaa -liimaa" -toiminnoksi.. Mutta tästäkin selvittiin ja saatiin vihdoin dokumentti täytettyä

Naapurien kuuleminen

Lupaa varten tarvitsee tehdä naapurikuuleminen kaikilta niiltä naapureilta jotka välissä olevan tien poistamisen jälkeen jää jatkettujen rajaviivojen väliin. Meillä kuultavia naapureita oli 5.
Saimme muutamat naapurit kuultua kaupungin järjestämässä Vuores-päivässä, mutta valitettavasti osa jäi pyydettäväksi muuta kautta. Allekirjoitusten hankkimista vaikeutti se, kun emme asu samalla paikkakunnalla muiden naapureiden kanssa. Jouduimme hakemaan allekirjoitukset sähköisesti siten että vastaanottaja tulosti-allekirjoitti ja skannasi dokumentin ja tämähän tietysti hidasti prosessia vaikka naapurit toimivat tämän suhteen erittäin joustavasti ja nopeasti. Kiitos! :)

Tontin pintavaaitus

Tämä on varmaan niitä ensimmäisiä asioita joita teimme projektin eteen. Teetätimme pintavaaituksen jo viime syksynä kun olimme saaneet tiedon että olemme tontin saaneet. Pintavaaitusta tarvittiin myös muutoin rakennuksen suunnitteluun joten tämän tarve ei ole pelkästään rakennuslupa.

Liitoskohtalausunto

Liitoskohtalausunto tuli pyytää Tampereen Vedeltä. Dokumentin tilaaminen oli helppoa ja nopeaa Tampereen Veden nettisivujen kautta. Dokumenttiin tuli tietää tontin perustietojen lisäksi kerrosala ja viemäröitävien lattiatasojen korkeudet. Liitoskohtalausunto toimitettiin nopeasti tilauksen jälkeen sähköpostiin. Tätäkin dokumenttia ollaan tarvittu LVIS suunnittelussa, joten ihan pelkkää lupaa varten tätäkään ei tilattu.

Tonttikartta

Tonttikartta oli toinen dokumenteista joka tilattiin jo hyvissä ajoin projektin alussa. Tämän tilaaminen onnistui helposti soittamalla kaupungille ja paperinipun noutamisessa apuna oli vanhempani, koska virka-aikana meidän on erittäin vaikea käydä hakemassa tarvittavia dokumentteja. Myös tätä ollaa tarvittu monessa eri vaiheessa projektia.

Näiden erikseen eripaikoista tilattavien dokumenttien lisäksi lupaan tarvitaan talotoimittajan tekemät pohjapiirustukset ja julkisivupiirustukset. Asemapiirustus tulee myös toimittaa lupapisteeseen kun rakennuslupaa haetaan.

Lammin Kellari, vko 1: Lammitassut (anturat) ja Seppo Yliaho

Maanrakennuksesta selvittiin kunnialla pienten routavaikeuksien jälkeen kun apuna oli kunnon tekijämies, Maanrakennus Antti Patakangas. Seuraavaksi olikin aika jännittää sitä, että miten hyvin vatupassi pysyi omassa kädessä - eli toisin sanoen miten kellarin teko lähtisi liikkeelle anturoista. Villa Milky Wayn kellari tehdään kokonaan Lammi Kivitalojen Lammin Betoni -tuotteilla.

Hyvän pohjan päälle kellarin tekeminen lähtee tietysti Anturoista. Anturat on perinteisesti tehty siten, että laudoista muotoillaan oikeanlaiset muotit, joihin sitten oman maan hiekasta ja rautakaupan betonista tehdään vuokramyllyllä itse betoni ja kärrätään kottikärryillä muotteihin. Onneksi nyt ei enää tarvitse tehdä niin.

Anturan tekeminen lähti siitä, että edellisellä viikolla ennen anturoiden tekemistä Lammi toi ja nosti keskellä tonttia Lammin Tassut. Tassut ovat raudasta ja muovista tehtyjä muotteja, jotka tiivistyvät maata vasten kun niihin pumpataan betoni sisään. Tämän pitäisi nopeuttaa kellarin tekemistä huomattavasti, sillä määrämuotoiset tassut voi vain pätkiät oikeaan pituuteen, koska ne sisältävät jo oikean muodon sekä sisälle tarvittavat raudoitukset. 

Lammi oli pakannut tassut hyvin. Niiden purkaminen ja nosteleminen oikeille paikoilleen tontilla oli nopeaa ja helppoa. Tassut oli saatu nostettua myös alas tontin pohjalle (4m pudotus), jolloin ne olivat lähellä valupaikkaa.

Yleiskuva tontista ennen kuin Lammi Tassujen paikoitus aloitettiin:

Lammi-Tassujen muotoilu on kyllä erittäin helppoa. Voimapihtien avulla Tassujen teräsverkkojen katkaisu käy nopeasti - ja tassujen muotoilun oppii helposti. Meillä oli onneksi vielä tukenamme Suomen parhaita opettajia: Lammin kovasti suosittelema Seppo Yliaho. Seppo neuvoi meille nopeasti tassujen oikean käytön - ja sen jälkeen pystyimme tekemään anturat helposti ja omatoimisesti paikoilleen - Sepon käydessä opastamassa ja tarkastamassa työn jälkeä vain tarvittaessa.

Hetken järjestelyn jälkeen kellarin ja tukimuurien suunnat alkavat jo hahmottua. Ensimmäisen puolenpäivän askartelujen jälkeen tilanne näytti suurinpiirtein tältä:

Hiukan lisää tekemistä, ja tontilla oli enää muutama paikka jäljellä, josta puuttui Lammi Tassut oikeasta paikasta. Kolmen perheenjäsenen sekä satunnaisesti yhden ohjeistajan voimilla homma sujui ihmeellisen helposti ja nopeasti.

Noin puolentoista päivän oman ajankäytön jälkeen tilanne näytti jo tälle: Kaikki valmistelut oli tehty ja tontti oli valukunnossa. Samalla kerkesimme vielä valmistella ja leikata kaikki tarvittavat harjateräkset sekä valmistella bitumikermit, jotka tulivat anturoiden päälle heti valamisen jälkeen seuraavana aamuna.

Kolmantena päivänä pääsimme siis tositoimiin, eli valuhommiin heti aamusta aikaisin. Valuhommat meille hoiti Sepon pitkäaikaisen kokemuksen ja siihen perustuvan valinnan perusteella Vammalan Betoni.

Teimme myös betonin osalta kilpailutusta, mutta Seppo Yliahon vuosikymmenten kokemus Lammi Kivitalojen tekemisestä - sekä jokaiseen taloon kuuluvasta betonoinnista johtuen emme halunneet juurikaan vaikuttaa valintaan.   Vammalan Betonin kalusto oli tarkoitukseen erittäin sopivaa ja työ hoitui helposti ja tehokkaasti. Lisäksi heidän ehdottomaksi plussaksi täytyy laskea se, että betoni laskutetaan perustuen yhteen kuutiohintaan, johon kuuluu pumppaus ja kuljetus. Muilla betonia tarjoavilla kuljetukset, pumpun käyttöajat ja muut tilpehöörit tunnuttiin laskuttavan aina erikseen - joten kustannusten arviointi - saati seuranta - on aina haastavaa. Vammalan Betonin kanssa myös määrän tarkentaminen onnistui todella hyvin - viimeisen kuorman osuus tilattiin toiseksi-viimeisen kuorman loputtua.

Valutapahtuman alkaessa kaikki oli valmiina, tehtävät jaettu optimaalisesti perustuen Seppo Yliahon kokemukseen ja paikallaolijoiden osaamiseen :). Arvatenkin itselle ei sattunut se tärkein tehtävä ;). Käytännössä anturan valamisessa tehtävät ovat seuraavat:

• Kuljettajat ja ohjaajat: Betoniauton ja pumpun ohjaajat, jotka säätelevät ylhäällä betoniauton toimintaa sekä alhaalla kauko-ohjauksella betonipumppua perustuen pumppumiehen liikkeisiin
• Pumppumies liikuttaa betonipumpun päätä. Pumppumies huolehtii siitä, että Lammi-Tassut täytetään optimaalisesti haluttuun pinnankorkeuteen perustuen laser-mittamiehen kertomiin lukemiin. Pumppumiehen rooli on porukan tärkein, hän voi tehdä muiden hommista joko todella helppoa tai pirullista. Seppo Yliaho pumpussa toimi äärimmäisen hyvin ja hommat toimi loistavasti
• Laser-mittamies: Lasermies tulee heti pumppumiehen perässä ja mittaa betonin pinnankorkeutta. Pinnankorkeutta käyttävät hyväkseen pumppumies sekä heti mittamiehen perässä tuleva lapiomies. Mittamies kommunikoi laser-miehen kanssa sanallisesti ja lapiomiehelle tekemällä oikean pinnankorkeuden korkuisia merkkejä betonin pintaan.
• Lapiomies kulkee porukan viimeisenä. Hän seuraa mittamiehen kommunikaatiota sekä tekemiä merkkejä. Lapiomies tasoittaa betonin pinnankorkeuden perustuen mittamiehen merkkeihin (tai sanalliseen kommunikaatioon).
• Lopuksi kaikki voivat osallistua betonin liippaamiseen, jossa anturan pinta vielä viimeistellään ja siitä poistetaan kaikki harjanteet.

Lammi Tassujen valaminen anturoiksi - eli betonin pumppaaminen ja levittäminen aloitettiin tontin alareunasta, eli kauimmasta nurkasta tulevan talon alta talon perustuksesta. Anturan täyttäminen sujui yllättävän helposti ja oikeat korot löytyivät nopeasti - todennäköisesti selvän tehtävänjaon ja erittäin pätevän pumppumiehen (Seppo Yliaho) ansiosta.

Vaikka valutapahtuman aikana sekä heti sen jälkeen betonin pinnankorot näyttivät hyville, olivat ne seuraavana päivänä harkkojen latomista aloitellessa vajaita. Päättelimme, että Lammi-Tassujen ominaisuus on sellainen, että ne mataloituvat käytössä aika paljon, mm. sen takia, ettei tassun ylälaidasta kulje terästä tassun yli joka pitäisi tassun sivut muodossaan. Tämä koskee ilmeisesti erityisesti näitä 600mm leveitä Lammi-Tassuja. Tassut pullistuivat valettaessa huomattavasti. Pohdimme, että tämä on jatkunut entisestään vielä yön aikaan. 

Valamisen aikainen sekä sen jälkeinen pullistuminen johtaa ainakin kolmeen asiaan:

1. Betonia kuluu arvioitua enemmän
2. Anturasta tulee 5-10cm tarkoitettua leveämpi, joka vaikeuttaa rautojen asettamista
3. Anturan yläpinta jää suunniteltua alemmaksi (kuten meillä osittain kävi).

Ensimmäinen kohta tuo vain kustannuksia. Ero saattaa olla muutamia kuutioita, joten puhutaan melko pienistä rahamääristä.

Toinen kohta vaikeuttaa anturoiden raudoittamista. Käytännössä anturaan laitetaan pystyyn teräksiä, jotka tukevat tulevaa seinää ylöspäin. Raudoitusta tulee sitä enemmän mitä isompia voimia, mm. maanpainetta, seinään kohdistuu. Raudoittamisessa teräkset pitää pystyä laittamana anturassa oikeaan kohtaan siten, että ne tulevat osumaan tulevien harkkojen sisään. Tulevien harkkojen paikat määräytyvät tietysti talon suunniteltujen nurkkien mukaan, jotka mitataan millimetrin tarkasti. Jotta homma ei olisi tarpeeksi helppoa, on harkot vielä auki vain osittain - näin ollen raudat ovat saatava sattumaan hyvin lähelle oikeita kohtia. Kun anturat kuitenkin valaessa leviävät, on oikeiden mittojen löytäminen vaikeaa. Meillä tämä johti siihen, että osa raudoista jouduttiin vielä illemmalla ottamaan irti, mittaamaan uudelleen paikalleen kivien kanssa siten, että ne tulevat seuraavana aamun jäämään kivien sisälle.

Kolmoskohta tarkoittaa käytännössä sitä, että harkkojen latomisessa joudutaan tekemään kompromisseja. Lammi-Tassujen kulmat ja päädyt näyttävät pysyvän kasassa keskikohtia paremmin. Tämä tarkoittaa sitä, että keskikohdat laajenevat ja myös niiden pinta tippuu kulmia enemmän. Kun seuraavassa vaiheessa anturan päälle tulevien sokkelikivien ristimitta ja korko mitataan kulmista, ovat ne keskikohtia suorempana. Kun seinä kuitenkin pyritään pitämään suorassa, joudutaan harkoja kiilaamaan anturan keskellä huomattavasti reunoja ylemmäksi - vaikka valuaikaiset mitat olisivatkin näyttäneet erinomaisille. Jatkossa tällaisen leviämisen ja siitä johtuvan pinnankorkeuden muuttumisen osaa ottaa paremmin huomioon.

Jokatapauksessa, tassut saatiin pumpattua täyteen ehdottoman nopeasti ja tehokkaasti. Lopputulos näytti eri kulmista tälle:

Valun jälkeen iltapäivällä paikalle tuli Lammin kivitoimitus. 

Toimituksessa oli mukana erilaisia kiviä, joiden avulla ristimittoja alettiin ottamaan heti kviien tultua. Ristimitojen ottaminen ei todellakaan sujunut helposti, koska aiemmin laitetut raudoitukset olivat mm. tassujen leviämisen takia väärissä paikoissa. Onneksi teräkset lähtivät helposti nyppimällä irti - ja ristimitat saatiin lopulta täsäämään. Kulmakivien ristimittojen perusteella kivilinjat langoitettiin ja raudoitukset revittiin sekä taas vasaraa apuna käyttäen asetettiin takaisin anturaan lankalinjojen sisään. Tähän Lammi-Tassujen leviämisestä todennäköisesti johtuvaan korjailuun meni aikaa pari tuntia - joten terästen osalta ylimääräinen työ oli erittäin kohtuullista. Seuraavassa kirjoituksessa kerromme vähän harkkojen latomisesta ja anturan laskeutumisen vaikutuksesta sen ensimmäiseen varviin. Tämän vaikutus on hiukan isompi, mutta kuitenkin sekin hyväksyttävissä.

Loppuyhteenvetona voidaan todeta, että Lammi-Kivitalojen valinta kellarin tekemiseen oli erinomainen. Kaikki on toiminut loistavasti ja paikallinen Lammi-yhteyshenkilö on käynyt tontilla katsomassa miten projekti etenee. Materiaali on ollut erinomaisessa kunnossa ja sen avulla kellarin tekeminen on ollut helppoa ja tehokasta. Lisäksi Lammin suosittelema opettaja ja tekijä Seppo Yliaho on ollut maineensa veroinen. 

Lammi-Tassujen kanssa oli alussa pieniä ongelmia, mutta ensimmäisen valuharkkovarvin jälkeen nämä ongelmat on saatu passattua kohdilleen kiiloilla ja tekeminen helpottuu. Näistäkin kokemuksita voi oppia - ja seuraavan Lammi-kivitalokerllarin tekeminen kävisi monin kerroin tätä nopeammin.

Kellarisarjan seuraava kirjoitus käsittelee ensimmäisen viikon loppupuolta, jolloin harkkojen latominen ja seinien nostaminen aloitettiin.

Järjetön hulevesilaki ja verovarojen käyttö Tampereen Vuoreksen tonteilla

Hyvin pikaisella ajattelulla hulevedet (=sade-&sulamisvedet) on melko yksinkertainen juttu. Kaikkialle (rakentamattomaan) maahan sataa vettä ja lunta, joka sulaa - ja sitten vedet virtaavat ja/tai imeytyvät maastoon.

Kun samaan maastoon rakennetaan sitten torppa, niin vedet eivät imeydy katon läpi, vaan ne siirtyvät muutaman kymmenen metriä - virtaavat ehkä veden tiheyden (paikallinen vesimassan määrä esim. rännien alla) kasvun takia vähän pidemmälle ja imeytyvät sitten suurinpiirtein samaan paikkaan, kuin ennen rakennuksiakin. Helppoa, yksinkertaista ja luonnonmukaista, eikö totta?

Meidän kadun osalta hulevesien valumissuunta on hahmoteltu erittäin karkeasti ja yksinkertaisten alla olevaan kuvaan. Huomiona voi sanoa, että suurin osa vesistä ei todellakaan valu noin kauas, vaan imeytyy paikallisesti moreenimaahan siinä paikalla johon se sataa/ränniä pitkin valuu.

Omaan silmään kuva näyttää ihan järkevälle. Vesiä valuu ja imeytyy tasaisesti tonttien alueella. Tien ja rinteen alapuoliset tontit viettävät niin paljon metsään, että vedet valuvat ja imeytyvät sinne. Yläpuolella ne imeytyvät tontille tai osa valuu kadulle

Tämä kuulostaa insinöörin koulutuksella ihan järkeenkäyvälle - mutta ympäristöön ja infraan perehtyneet asiantuntijat ovat päätelleet toisin. Tampereen Vuorekseen on rakennettu hulevesiviemärit. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että harmaan viemärin rinnalla kulkee erillinen viemäristö sadevedelle. Viemäristön tarkoituksena on siis kuljettaa sadevedet pois tonteilta. Tämä tarkoittaa sitä, että tonteille upotetaan normaalit sadevesiputkistot, jotka kuitenkin laskevat veden keskusviemäri. Viemäri on tässä ehkä liioiteltu sana, koska vedet putkitetaan vain muutaman sadan metrin päähän samaan laaksoon kuin ne muutenkin valuisivat.

Kuvan vasemman, eli rinteen yläpuolisten, tonttien osalta tämä hulevesiviemäri on insinöörinkin järjellä ihan järkeen käypä juttu. Vuoreksen tonttimaa on rakentamisen näkökulmasta täysin järjetöntä - tarvitaan louhintaa sekä vaikeita rinneratkaisuja. Kun tähän paikkaan on kuitenkin kylä pitänyt saada, niin se vaatii infran ylläpitäjältä (Tampereen Kaupunki) tiettyjä toimia, että homma pysyy hallinnassa.

Yksi tällaisista toimista on tuo hulevesiviemäröinti.  Sillä huolehditaan (=pakotetaan) talon omistajat ja rakentajat siihen, että hulevedet käsitellään jokaisella ylärinteen tontilla asianmukaisesti siten, ettei vesi pääse valumaan hallitsemattomasti oman talon perustuksiin, kadulle tai vielä tärkeämmin kadun yli alla olevien talojen perustuksiin. Veden luonnollinen virtaussuunta huomioiden tämä on edelleen vielä järkevää.

Järjettömäksi homma menee silloin, kun samaa mallia sovelletaan ilman maalaisjärkeä kaikkiin alueen asukkaisiin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että myös alamäessä olevat talot, joiden vedet virtaavat jokatapauksessa samaan notkoon kuin koko sadevesiputkiston vedet. Tätä järjettömyyttä lisää se, että näissä taloissa liittymiseen tarvitaan sähköpumput, koska tontit ovat osin tietä eli viemäriä alempana.

Ympäristösyillä perustellaan siis se, että kymmenet tontit ostavat sähköpumput pumpatakseen sadevedet tontilta muutaman sadan metrin päähän siitä, mihin ne luonnollisesti satavat, jotta kallis sadevesiviemäröinti saadaan hyötykäyttöön?

Kuva osoittaa kaikkineen kuinka järjettömästä asiasta on kysymys. Kaikki rinteen alapuoliset tontit joutuisivat pumppaamaan kaikki sade- ja sulamisvedet kaupungin järjestelmään vain, jotta ne voidaan valuttaa samaan paikkaan muutaman sadan metrin päässä. *huutonaurua*

Päästäkseen eroon tästä totaalisesta järjettömyydestä, ei ihan maalaisjärki riitä. Jokaisen rakentajan on anottava erikseen vapautusta [vapautushakemus] tästä hulevesijärjestelmästä. Vapautuksen hakemiseksi on ensin tehtävä erillinen liitoslausunnon tilaus erillisellä liitoslausunnontilauslomakkeella. Kun liitoslausunto on saatu, voi täyttää vapautuspyynnön, joka lähetetään edelleen Tampereen ympäristönsuojeluyksikköön ympäristötarkastajalle. Meillä ei ensimmäiset lähetykset edes olleet hyväksyttyjä, koska mukaan pitää tietysti liittää hulevesilaskelmat ja käsittelysuunnitelmat tontilla. Ne löytyvät osana LVIS-suunnitelmia, meidän esimerkki tässä alla.

Kun seuraavaan sähköpostiin saatiin sitten yo. asianmukainen liite mukaan, alkoi odottelu. Viikon-parin odottelun jälkeen Tampereen kaupungin ympäristöosasto muisti sähköpostilla, josta löytyi liitteestä varsin mukavaa luettavaa. Hakemuksemme oli lähtenyt kaupungilta Tampereen vedelle lausuntakierrokselle, jossa pyyntöömme oli haettu puolto tai meidän tapauksessa puoltamatta jättäminen.

"Tampereen Vesi on antanut liitteenä olevan vastineen hulevesivapautushakemuksestanne.  

Teillä on mahdollisuus puolestaan antaa siitä edelleen vastine. Ohessa on myös vastinepyyntö."

Sähköpostia lukiessa meinasi mennä kahvit ja munkkipossut väärään sieraimeen. Suuren ihmetyksen vallassa yhdistin puhelun Tampereen kaupungille ja pyysin puhelimeen hulevesien käsittelystä Tampereen Vedellä vastaavaa virkamiestä. Kuin ihmeen paikalla viidessätoista sekunnissa puhelimen päässä oli henkilö, joka vielä muisti meille tehdyn puollon (puoltamatta jättämisen). Tämä oli oikeastaan varsin hyvä suoritus kaupungilta (joskin - lienee pakollista päivystää puhelinta kun tällaista sekoilua tehdään näinkin yksinkertaisessa asiassa)

Virkamieheltä sain selkeän selityksen asiaan. Hänen mielestään siinä, että me (ja muut alapuoliset tontit) alkaisivat pumppaamaan vettä ylös putkeen, jotta se voitaisiin laskea takaisin samaan paikkaan hiukan eri kohdassa, oli myös järjetöntä. SääntöSuomen laki kuitenkin velvoittaa, että koska rakennamme hulevesiviemärin vaikutusalueelle, on heidän lain mukaan pakko olla puoltamatta sen käyttämiseltä vapautumista. Toisin sanoen, vaikka siihen liittyminen olisi kuinka järjetöntä tahansa, pakottaa laki heidät yrittämään sen pakottamista. *nyt ei enää edes naurata*

Lohdutukseksi virkamies totesi, että vaikka laki pakottaakin heidät toimimaan vastoin sekä ympäristön, rakentajan että kaupungin etua, on päättävällä viranomaisella kuitenkin yleensä järki päässä. Toisin sanoen, heidän lainvelvoittamalla päätöksellään ei todennäköisesti ole mitään merkitystä, vaan viranomainen ajattelee tässä aitoa ympäristön etua, eikä pakota kymmeniä talouksia siirtämään vettä sähköpumpulla toiselle puolelle kylää. Tätä päätöstä odotellessa...

Hauskin osa puhelua oli ehkä se, että virkamies totesi itsekkin, että kyllä tästä järjettömyydestä on yritetty valittaa ylöspäin aivan turhana verorahojen käyttönä ja byrokratiana... No, kukapa sitä virkamiestä kuuntelee... ;)

Mitä tästä nyt sitten jää käteen?
Enimmäkseen ihmetys sääntöSuomesta. Luodaan kallis sadevesiviemäristö, joka hyödyttää alle puolta rakennuksista. Sen jälkeen luodaan hillitön byrokratia, johon osallistetaan jonokaupalla virkamiehiä pyörittelemään papereita - ja toinen liuta vastailemaan kyselyihin tästä järjettömyydestä - ja lopuksi viranomainen hylkäämään edellisten tekemät päättömät suositukset. Kuulostaa juuri siltä Suomelta johon me kaikki haluamme veromme maksaa... Mites siellä vanhainkodeissa menee?