Ei sitä olisi vielä puoli vuotta sitten uskonut, kuinka tulee perehdyttyä rakentamisen eri osa-alueisiin lyhyen ajan sisällä (jännää miten sitä motivaatiota tarvittaessa löytyy). Yksi tällainen osa-alue on asemapiirrustus sekä siihen liittyvät maanpintojen ymmärtäminen.
Oman tontin kartoitusvaiheessa suunnittelijalle yksi tärkeä tieto on tietysti tontin pinnanmuodot. Pinnanmuodot ovat tärkeitä varsinkin rinnetonteissa, jollaisia lähes kaikki Vuoreksen Isokuusen tontit ovat. Jos korkeuseroja on paljon, tulee talon paikka suunnitella hyvin. Tällä on merkittävän kustannusvaikutuksen lisäksi suora vaikutus mm. tulevaan pihaan ja sen hyödyntämiseen.
Ensimmäinen havainnekuva pinnanmuodoista tulee vaaitusmittaukesta, joka tehtiin meille GPS mittauksen turvin. Tuloksena tulee DWG tiedosto, jossa kaikki mittapisteet ovat koordinaatistossa. Helpompilukuinen versio on PDF, josta otettuna kuva alla.
Kuvasta on nopeati havaittavissa, että tontimme kadunpuoleinen kapea reuna on tällä hetkellä noin 131-132 metriä merenpinann yläpuolella. Vastaavasti tontin pitkässä päädyssä (pesäpallotermein takalaittoman rajalla) sukelletaan lähes 127 metriin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että jo luontaisesti tontilla on korkeuseroa noin 5 metriä.
Huh, siinäpä rakennusurakkaa, tuumii äkkinäinen. Kun kaupungin aineistoja tilattiin lisää ja lähetettiin suunnittelijalle, niin oikea totuus alkoi valjeta. Tuo korkeamman puoleinen tontti ei vielä todellakaan ole oikeassa korossaan, vaan katu tulee nousemaan siitä vielä hurjasti. Tämä on nähtävissä helposti asemapiirrustuksesta:
Asemapiirrustuksessa korot on piirretty siten, että suluissa oleva lukema kertoo alkuperäisen maanpinnan korkeuden (suhteessa merenpintaan) ja ilman sulkuja olevat lukemat ovat tuleva maanpinta rakennusprojektin jälkeen.
Asemapiirrustuksesta näkee, että kadun puolella maata tullaa nostamaan noin 133.5 metrin korkeuteen, eli peräti 1.5 metriä nykyisestä korkeimmasta kohdasta. Tämä tarkoittaa myös sitä, että tiputus tontin matkalla kasvaa jopa 6.5 metriin.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tontille saa jossain vaiheessa tuoda melko paljon maata. Tämä mahdollistaa kuitenkin toisaalta sen, että kellarillisen talon rakentaminen on helpompaa eikä niin laajoja ampumisia ja kaivamisia tarvita kellareiden tekemiseksi. Toki kokonaiskustannuksethan kasvavat, joten onko suhteellisesti halpa kellarineliö itseisarvo? No - tontti on mikä on, joten nyt siitä kannattaa ottaa kaikki hyöty irti.
Pihasuunnittelun kannalta tilanne on ehkä vielä mielenkiintoisempi. Tampereen kaupungin ohjeiden mukaisesti tontin rajoille maanpinta on lähtökohtaisesti alkuperäisellä tasolla. Kun tuo kadun taso nyt nousee tavaisiin, on siinä muiden rajojen kanssa sitten tasapainottelua. Onneksi sivurajojen maanpinnoista on mahdollista neuvotella ja sopia rajapaapurien kanssa.
Tällä hetkellä toisen rajamme rajanaapuri on kaupunki, koska tonttia ei ole vielä merkitty kenellekkään. Käytännösä tämä siis tarkoittaa sitä, että maanpinta rajappa joudutaan sopimaan kaupungin kanssa. Mestarimme mukaan tämä neuvottelu pitäisi sujua järkevässä hengessä ja maanpintaa ei tarvitse pitää aivan alkupisteessä, kun vieressä oleva katu nousee kuitenkin merkittävästi.
Vastaavasti toisella puolella meille sattui ihanat naapurit, joiden kanssa uskomme asian järjestyvän yhdessä keskustelemalla erittäin helposti molempien edut huomioiden. Tämäkin raja varmasti hoituu. =)
Ehkä mielenkiintoisin on kuitenkin raja kaupungin omistaman metsän kanssa, eli tontin pitkä ala-sivu. Tämä metsäksi jäävä alue on sellaista, jonka puoelle rajaa ei saa tehdä mitään muutoksia maanpintaan tai joutuu vuokraamaan(!!) maan kaupungilta.
Vastaavasti oman tontin puolellakin maanpinnan muutoksia on rajoitettu kaupungin rajan lähellä. Lähellä (ilmeisesti <5m) kaupungin rajaa tontin maanpinnan kaltevuus saa olla enintään 1:3. Tämä tarkoittaa siis sitä, että tiputus kaupungin maille päin saa olla enintään 1.6m - 5m matkalla tai vastaavasti 1m - 3m matkalla. Tämä säännös aiheuttaa tietysti rajoitteita pihasuunnitteluun. Tällä hetkellä asia on ratkaistu alustavissa arkkitehtikuvissamme näin:
Pihasuunnittelu tehdään tarkemmin ammattilaisen avustamana myöhemmin. Tässä vaiheessa piti kuitenkin tarkistaa, että asemapiirros jättää meille vapauden tehdä myöhemmin pihasuunnitelma vaihtoehtoisilla tavoille, joista meille valikoituu mieleinen tai yhdistelmä. Pihalle tärkeimmtä kriteerimme ovat se, että siellä on tasaista "aktiviteettialuetta" sekä se, että piha olisi jollakin tavalla näyttävä, hyödyntäen luonnollisia korkeuseroja. Näistä perusteista varmistimme, että asemapiirrustus mahdollistaa ainakin seuraavanlaiset pihaskenaariot:
1) Ensimmäisessä pihavaihtoehtoskenaariosa talon alapihan ympäri kiertää penger, joka on noin talon kellarin lattian tasalla. Siitä alaspäin tehdään koko tontin halki menevä tasainen alue, jonka mitat tehdään niin suureksi kuin mahdollista. Tämän alla on liuska, joka vie maanpinnan rajoille pakotettuun korkeuteen alas.
2) Toisessa pihavaihtoehtoskenaariossa talon kiertävä penger on isompi siten, että se muodostaa pienen yläpihan talon vasemmalle puolelle. Tämä toimisi samalla esimerkiksi grillaus- ja ajanviettopaikkana. Tämä yläpiha on pengerretty alas siten, että tontin oikeaan laitaan jää melko iso alapiha selvästi (2-3m) yläpihaa alemmas. Käynti alapihalle tapahtuu rappusia pitkin, muuten penger on maisemoitu esim. kasveilla. Alapihaa voidaan käyttää esim puuarhaan tai pelailuun. Alapiha viedään niin alas, että se voi jatkua aina kaupungin rajaan asti. Tontin luoteiskulmaan jää liuska-alue, jolla ylä- ja alapihat liuskataan yhtenäisesti vaadittuihin rajakorkoihin.
3) Kolmas ja kaikkein yksinkertaisin vaihtoehto on se, että talon ympäri kiertää kellarin lattiatasoa mukaileva "tasainen" pneger, josta tehdään tasainen liuska suoraan kaupungin vaatimiin rajoihin. Tämä mahdollistaa kaikkein isoimman tasaisen alueen, mutta on tietysti kauttaaltaan loivan kalteva.
Näistä vaihtoehdoista tällä hetkellä selvästi suosituin on toinen vaihtoehto. Se luo pihaan selvät tasaiset käyttöalueet - mutta mahdollistaa kuitenkin korkeuseroilla, kivillä ja kasveilla tehtävät näyttävät elementit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti